"Kaikkein ikääntyneimmistä suomalaisista lähes puolet on rokotettu" – Suomessa rokottaminen etenee samaa tahtia muiden EU-maiden kanssa

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd.) mukaan hallituksen neuvotteluissa käytiin eilen läpi kansallista epidemiologista tilannetta.

"Keskustelimme myös jäljittämis- ja testaamisstrategian päivittämisestä. Tilanne saattaa vaikuttaa koronan osalta nyt vakaalta, mutta jatkuvaa nousua tartunnoissa on. Monien sairaanhoitopiirien alueella on raportoitu joukkoaltistumisista", Kiuru sanoo.

"Virusta on väestössä koko maassa ja tilanteen äkillinen heikentyminen koko maassa on mahdollinen."

Rokottaminen kuitenkin etenee Suomessa, Kiuru toteaa.

Tähän mennessä on rokotettu noin 240 000 suomalaista maan eri osissa.

"Rokottamisen luomaan väestösuojaan on vielä matkaa. Siihen asti hermon on vain pidettävä. Tiedän, että pitkittyneet rajoitustoimet voivat väsyttää. Kiitän suomalaisia siitä, että olette toimineet vastuullisesti ja jaksaneet noudattaa rajoitustoimia."

Tällä hetkellä laboratorioiden testauskapasiteetti on noin 30 000 testiä päivässä.

Yhteensä testejä on tehty Suomessa noin 3 miljoonaa kappaletta.

"Haluan kiittää kaikkia ammattilaisia, joiden ansiota tämä menestys on", Kiuru sanoo.

Ministerin mukaan testaus- ja jäljittämisstrategiaa on nyt päivitetty.

"Päivityksellä vastaamme nyt erityisesti muuntoviruksen aiheuttamaan uhkaan. Keskeistä on positiivisten testitulosten tyypittely."

Kiurun mukaan noin 62 prosentissa tapauksissa koronatartunnan alkuperä pystytään jäljittämään.

"Jäljitystyöhön tarvitaan edelleen tukea ja tehoa. Alueille tarvitaan kansallista tukea kuntien jäljitystyötön. Tässä keskeinen toimija on THL, joka kouluttaa jäljittäjiä yhteistyössä yliopistojen kanssa."

THL:n terveysturvallisuusosaston johtajan Mika Salmisen mukaan koronavirustartuntojen määrät maailmassa ovat viime aikoina hieman laskeneet.

"Ei kuitenkaan pidä ajatella, että tilanne automaattisesti kehittyy paremmaksi. Monissa maissa on ollut tiukkoja rajoitustoimia, joilla tartuntoja on saatu laskuun. Kuitenkin on syytä odottaa, että pandemia voi kestää vielä pitkään."

Hiljattain maailmassa ylitettiin 100 miljoonan ilmoitetun koronavirustartuntatapauksen raja. Noin 2,5 miljoonaa ihmistä on kuollut tautiin.

"EU:n alueella korona aiheuttaa edelleen runsaasti kuolemantapauksia", Salminen sanoo

"Niin kauan kuin meillä on talvi Euroopassa, emme voi tuudittautua siihen uskoon, että epidemia itsestään olisi laskussa."

Salmisen mukaan Suomessa tuli vuodenvaihteen jälkeen tapausmäärissä lasku, mutta kolmisen viikkoa sitten koronatartunnat lähtivät taas nousuun.

”Nyt kolme viimeistä viikkoa on ollut melko tasaista kehitystä, mutta nousu ei ole ikinä hyvä asia. Ja riski sille, että tartunnat lähtevät vielä voimakkaampaan nousun, on yhtä olemassa.”

Koronasta parantuneita on Suomessa tiedossa noin 40 000 henkeä.

Viime päivinä suomalaiset ovat hakeutuneet jälleen aktiivisemmin testeihin.

"On erityisen tärkeää käydä aktiivisesti testeissä, että kun näyttää siltä, että ainakin EU-tasolla herkemmin leviävät virusmuunnokset ottavat enemmän osuutta epidemiassa."

Suomessa on raportoitu yhteensä 706 kuolemantapausta. Menehtyneiden keski-ikä on 81,6 vuotta.

Monilla menehtyneistä oli perussairauksia.

Kuolleissa on suunnilleen yhtä paljon naisia ja miehiä.

Alueellisesti kuolemantapauksia on ollut eniten väkirikkaassa Etelä-Suomessa, enimmälti Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella.

Mika Salmisen mukaan rokotustahti Suomessa etenee samaa tahtia suurimman osan muista EU-valtioista kanssa.

"Tämä ei ole yllätys, sillä EU-maissa on käytössään samat rokotteet, joita myös toimitetaan kaikkiin maihin. Noin 3,8 prosenttia Suomen väestöstä on nyt rokotettu."

Kaikkein ikääntyneimmistä suomalaisista lähes puolet on rokotettu.

70–80-vuotiaat tulevat perässä seuraavaksi eniten rokotettuina väestöryhminä.

Suomessa on toistaiseksi todettu 214 Ison-Britannian ja 18 Etelä-Afrikan virusmuunnosta.

Salmisen mukaan ei ole toistaiseksi havaittu, että muunnokset leviäisivät laajasti ja nopeasti väestössä.

"Tätä mahdollisuutta ei kuitenkaan voida sulkea pois."

Neljän viikon seurantajaksolla monissa Suomen sairaanhoitopiireissä koronavirustartuntojen määrä on kiihtynyt.

"Viimeisten kahden viikon aikana tilanne on itse asiassa monilla alueilla tasaantunut", Salminen huomauttaa.

Leviämisvaiheessa on viisi aluetta, kiihtymisvaiheessa 10 aluetta ja perustasolla kuusi aluetta.

Sosiaali- ja terveysministeriön strategiajohtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki kertoo epidemian kasvavan Suomessa tällä hetkellä.

"Kasvun vauhti on taittunut, joten voidaan todeta, että epidemia polkee paikallaan. Jos hidastumista kasvussa ei tapahtuisi, ei jarrutustoimissa olisi onnistuttu. Siksi ei ole mitään mahdollisuuksia nyt tinkiä epidemian jarruttamisesta. Jos jarruttaminen lopetettaisiin, ryöpsähtäisi epidemia kasvuun hyvin nopeasti", strategiajohtaja toteaa.

Sairaalahoidon tarve on laskussa.

"Erityisesti tämä koskee tehohoitoa, jossa on päiväkohtaisessa arviossa ollut koko maassa 16 potilaista, joista puolet HUSin alueella."

Koko maassa koronatartunnan lähde on saatu selvitettyä 62 prosentissa tapauksissa.

Noin puolet Suomen sairaanhoitopiireissä yltää 75 prosentin jäljittävyyteen.

Voipio-Pulkin mukaan epidemiologinen tilanne on kaksijakoinen.

"Epidemian hillinnässä on monella paikkakunnalla onnistuttu hyvin, mutta toisaalta usean sairaanhoitopiirin alueella on raportoitu joukkoaltistumisia, joista on käynnistynyt laajoja tartuntaketjuja."

Strategiajohtajan mukaan virusmuunnos on todellinen uhka.

"Jos helposti tarttuva muunnos lähtee leviämään vauhdilla, voi epidemiologinen tilanne synkistyä hyvinkin nopeasti."

STM:n lääkintöneuvos Anni Virolainen-Julkunen esitteli päivitettyä koronaviruksen testaus- ja jäljittämisstrategiaa.

"Valmius jäljittää tartuntaketjut tehokkaasti on edelleen ratkaisevan tärkeää, jotta myös virusmuunnokset saadaan jäljitettyä. Päivitettyä testausstrategiaa voi kutsua hyvällä syyllä testaus- ja jäljitysstrategiaksi."

Keskeiset muutokset koskevat matalan kynnyksen näytteenottopaikkojen lisäämistä, viruksen perimän analysoinnin eli sekvensoinnin lisäämistä sekä kansallisen tuen kasvattamista paikallisessa jäljittämistyössä.

Koronavilkkuun tulee uusi ohjeistus altistusilmoituksen saaneille.

"Myös rajatoiminta edellyttää uusia toimintamalleja, vaikka testauskapasiteetti suunnataan ensisijaisesti oireisiin", Virolainen-Julkunen sanoo.

Testauskriteereitä päivitetään THL:n ohjeistuksen mukaisesti.

"Lentokentillä, satamissa ja rajanylityspaikoilla tullaan tekemään lainsäädännöllisiä muutoksia eduskunnan toimesta. Toimenpiteenä on osoitettu, että kaikki ulkomailta Suomeen saapuvat ohjattaisiin testeihin."

MT kysyi suorassa koronatiedotustilaisuudessa, onko muualla Suomessa sama rokotuskäytäntö kuin HUSin alueella, jossa lääkäreitä on rokotettu ennen sairaanhoitajia.

"Meillähän on THL:n rokotussuositus, jossa määritellään, missä järjestyksessä ihmisiä rokotetaan. Tunnistamme kyllä, että on eri sairaanhoitopiireissä voi olla tulkinnallisia eroja tässä. Esimerkiksi sairaalan rakenteesta riippuen kriittiset ryhmät voivat vaihdella. Perusohjeessa ei kuitenkaan ole lähdetty siitä, että lääkärit rokotettaisiin ensin, vaan sote-henkilöstö ylipäätään on kriittistä", Virolainen-Julkunen vastaa.