Nato tiivistää rivejään kun turvallisuustilanne heikentyy

Oululaislähtöinen Piritta Asunmaa on Nato-edustustossa Brysselissä jo toisen kerran. Hän oli suurlähettilään sijaisena vuodet 2005–2009. Nyt hän on ollut Nato-suurlähettiläs viime vuoden syksystä saakka. Kuva: Juha ROININEN / EUP-IMAGES

Pohjois-Atlantin puolustusliitto Nato on joutunut rauhallisten vuosien jälkeen keskittymään jäsenmaidensa puolustuksen vahvistamiseen.

Syynä on Euroopan turvallisuustilanteen heikkeneminen, joka alkoi Venäjän vallattua Krimin helmikuussa 2014.

"Keväästä 2014 alkaen on tehty isoja päätöksiä Naton pelotteen vahvistamiseksi", Suomen Nato-suurlähettiläs Piritta Asunmaa sanoo.

Harjoituksia lisättiin ja niissä painotetaan yhteistä puolustusta kun aiemmin oli harjoiteltu kriisinhallintaa. Lisäksi kehitettiin ja kasvatettiin nopean toiminnan joukkoja.

Se ei kuitenkaan riittänyt.

"Heinäkuussa päätettiin, että Baltian maihin ja Puolaan sijoitetaan vahvistettu pataljoona, eli noin tuhat miestä. Pataljoona on niin sanottu ansalanka, johon astuminen laukaisee koko ison koneiston", Asunmaa selittää.

Asunmaa jakaa tasavallan presidentti Sauli Niinistön arvion, että Venäjä ei ole tällä hetkellä sotilaallinen uhka Suomelle.

"Mutta on Venäjän toimia, joita emme voi hyväksyä. Tosiasia on, että sotilaallinen jännitys Euroopassa ja meidän lähialueillamme on lisääntynyt", Asunmaa sanoo.

Turvallisuustilanteen huononeminen on muuttanut myös Suomen ja Naton yhteistyötä.

"Nato-yhteistyötä tehdään nyt ennen kaikkea meidän kansallisen puolustuskykymme kehittämiseksi", Asunmaa sanoo.

Yhteistyö on myös tiivistynyt. Suomi kuuluu Ruotsin, Austra­lian, Georgian ja Jordanian kanssa edistyneisiin kumppaneihin.

Suomi on päässyt ministerikokouksiin ja presidentti Niinistö oli Varsovan huippuko­kouksessa. Tänään keskiviikkona Niinistö tapasi Brysselissä Naton pääsihteerin Jens Stoltenbergin.

Asunmaa kuitenkin muistuttaa, että kumppanuusmaa ei ole jäsenmaa.

"Ero on kristallinkirkas. Kumppanuusmaalla ei ole turvatakuita. Viides artikla ei koske niitä."

Naton ovet ovat edelleen uusille maille auki hakea. Mutta otetaanko jäseneksi, on jäsenmaiden harkinnassa.

"Minun mielestäni ovi on auki myös jäsenyydelle. Mutta ei se tietenkään ole itsestään selvyys. Päätös vaatii jäsenmaiden yksimielisyyden", Asunmaa sanoo.

Puolustusvoimat on jo lähes täysin yhteensopiva ja yhteistyö tiivistä. Kumppanuus on Suomelle rutiinia.

Siksi jäsenyyden käytännön muutos ei olisi iso, mutta poliittisesti päätös liittyä olisi historiallisen suuri.

"Jäsenyyden tavoitteena olisi nostaa kynnystä harkita sotilaallista voimankäyttöä Suomea kohtaan. Jäsenyys olisi perustavanlaatuinen puolustuspoliittinen muutos verrattuna nykyiseen liittoutumattomuuteen", Asunmaa sanoo.

Hän myöntää, että jäsenyydellä olisi vaikutuksia suhteisiin Venäjän kanssa.

Asunmaan mukaan Nato-jäsenyyden kustannukset on arvioitu noin 40 miljoonaksi euroksi vuodessa. Se sisältää bruttokansantuotteen mukaan määräytyvän jäsenmaksun ja esikuntaan lähetettävien työntekijöiden kustannukset.

Perjantain MT:ssä maavoimien komentaja Seppo Toivonen arvioi jäsenyyden kustannuksiksi 700 miljoonaa euroa vuodessa.

Summa olisi Suomen puolustusbudjetin kasvua. Sen verran maksaa budjetin nostaminen Naton tavoitteeseen kahteen prosenttiin bruttokansantuotteesta.

Budjetin kasvattaminen olisi Suomen oma päätös. Jäsenmaista vain viisi yltää kahteen prosenttiin.

Asunmaan mielestä Nato nähdään Euroopan yhteisen puolustuksen kulmakivenä, koska suurin osa EU-maista on jäseniä.

EU:sta ei myöskään olla kehittämässä puolustusliittoa.

Tosin Suomi, toisin kuin moni muu maa, on pitänyt kiinni asevelvollisuudesta ja alueellisesta puolustuksesta.

"Meillä on pidetty kiinni siitä, että oli tilanne mikä hyvänsä, meillä on aina ensisijainen vastuu omasta puolustukses­tamme."

100 LUKIJAA: PIRITTA ASUNMAA

Asuinpaikka: Bryssel

Ikä: 51

Millä ja missä luet MT:tä? Sähköisesti.

Mitä teet lehdelle lukemisen jälkeen? Se katoaa bittiavaruuteen.

Parasta ja parannettavaa MT:ssä? Hyvät kolumnistit. Viime viikolla luin presidentin haastattelun. Iso panostus, että lehdellä on kirjeen­vaihtaja Brysselissä: Euroopan unionin todellisuus tulee Suomessa esille.