Sekä Elisa että Sonera väittävät mobiiliverkkoaan Suomen nopeimmaksi – kumpi on oikeassa?
Haja-asutusalueen käyttäjälle operaattoreiden tutkimuksilla ei ole juuri merkitystä, sanoo tietoverkkotekniikan professori Jukka Manner.Sekä Sonera että Elisa viestivät verkkosivuillaan tarjoavansa Suomen nopeimpia mobiiliyhteyksiä.
Tarkalleen ottaen Elisa väittää, että sillä on Suomen nopein 4g-verkko. "Soneran asiakkaat surffaavat tutkitusti Suomen nopeimmassa mobiiliverkossa", julistaa puolestaan Sonera.
Soneran tutkimus sisältää siis oletettavasti myös 3g-käyttäjiä.
Sonera perustaa väitteensä Ooklan Speedtest-tutkimukseen, joka on tehty Sonerasta riippumatta.
Elisa taas on teettänyt mittauksia varta vasten European Communications Engineering Oy:llä (ECE).
Tutkimusaika on hieman eri: Sonera käyttää viestinnän pohjana dataa huhti-syyskuun ajalta, Elisan teettämä tutkimus on tehty lokakuussa.
Yhtiöiden käyttämät testausmenetelmät ovat hyvin erilaiset, painottaa tietoverkkotekniikan professori Jukka Manner Aalto-yliopistosta.
"Elisa käytti ajomittauksia, joissa yksi firma ajoi tiettyjä reittejä 35 kaupungissa. Eli ajetaan autolla siellä täällä ulkotilassa. Soneran väite perustuu Speedtestin tuloksiin, joissa käyttäjän laitteet mittaavat verkon nopeutta. Liittymärajoitukset ja huonolaatuiset laitteet vaikuttavat näihin tuloksiin", Manner toteaa.
Elisan teettämät testit suoritettiin rajoittamattomilla liittymillä ja samalla testauslaitteella. Tästä näkökulmasta Elisan mittausta voidaan pitää parempana, sillä liittymät ja laitteet eivät vääristä verkon antamia nopeuksia.
Soneran tutkimus on toisaalta paljon kattavampi kuin Elisan, sillä Soneran raportoimassa tutkimuksessa on mukana lähes 100 000 laitteen havainnot. Sitä paitsi se sisältää myös verkon käyttöä sisätiloissa. Ihmiset liikkuvat todellisuudessa paljon muuallakin kuin ulkona ja pääteillä.
Elisan tutkima alue kattaa vain 60 prosenttia Suomen väestöstä. 35 kaupunkia poimittiin 100 suurimman kaupungin joukosta. Auto liikkui keskusta-alueiden pääkaduilla sekä keskustojen ulkopuolisilla teollisuus- ja asuinalueilla. Lisäksi mitattiin kaupunkien väliset pääreitit.
Haja-asutusalueen surffaajille tutkimuksilla ei ole juuri merkitystä, Manner arvelee.
"Siellähän tulee isoja eroja. Meidän mökilläkin Porvoon edustalla on vain yksi operaattori joka tarjoaa 4g:tä. Kesäisin yhteysnopeus romahtaa, koska mökkeilijöitä on paljon."
Lopulta havaitut erot operaattoreiden välillä ovat hyvin pieniä.
"Herää kysymys, että kun nopeuserot ovat 0,5–1 megabittiä sekunnissa, onko tällä mitään väliä?"
Merkityksellisempää on sen sijaan verkkojen tukkeutuminen kasvavan käytön seurauksena. Manner epäilee, pystyvätkö operaattorit lunastamaan lupauksensa palvelutason ylläpidosta datan käytön kasvaessa.
"Pidän lupausta vähintäänkin haasteellisena, ellei jopa epätodennäköisenä. Kasvu on ollut hurjaa."
Manner on ollut perustamassa riippumatonta, käyttäjähavaintoihin perustuvaa Nettitutka -palvelua.
Soneran tulokset ovat lähempänä Nettitutkan dataa kuin Elisan.
Entä kuinka edustavaa Nettitutkan data on? Havainnothan perustuvat aktiivisten käyttäjien vapaaehtoisiin ilmoituksiin.
"Nettitutkassa on yli 10 miljoonaa mittausta ja sovellus on ladattu yli 300 000 kertaa."
Nettitutkan käyttäjien liittymäkanta voi poiketa keskimääräisestä jopa parempaan, Manner arvelee.
"Ihminen, joka kiinnostunut nettiyhteytensä nopeudesta, on teknologisesti valveutunut. Eivät minun vanhemmat esimerkiksi mittaisi nettiyhteyttään".
Luultavasti laitekantakin on keskimääräistä uudempi.
"Mutta on siellä nuhapumppua ja kalleinta mitä kaupasta saa, sekä kaikkea siltä väliltä. Mukana on yli 8 000 eri laitemallia. Palvelu kertoo sen, minkä käyttäjät kokevat."
Lisätietoa:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat

