Norjan hallitukselta vihreää valoa Euroopan pohjoisimmalle kaivokselle – kaivosyhtiö aikoo haudata kaivosjätteen vuonoon

Hammerfestin kaupunki ja viranomaiset pitävät kaivoksen tuloa tervetulleena, mutta yksimielisyys hankkeesta on kuitenkin kaukana. Kuvituskuva. Kuva: Pekka Fali

Päätöksellään hallitus käytännössä antoi Nussir-kaivosyhtiölle luvan aloittaa tutkimukset arviolta 72 miljoonaa tonnia kuparimalmia sisältävän kaivoksen avaamiseen. Repparfjodin vuonon rannikolla, tunnin automatkan päässä Hammerfestista sijaitseva kaivosalue on Euroopan mantereen pohjoisin.

Kauppa- ja teollisuusministeri Torbjørn Røe Isaksen on aiemmin myöntänyt Barents Observer-verkkojulkaisulle, että kaivostoiminnalla on ympäristövaikutuksia, mutta vakuuttanut, että toiminta tapahtuu erittäin korkeiden ympäristöllisten standardien mukaisesti.

Kaivosyhtiön tarkoituksena on haudata louhinnassa syntyvä jäte vuonoon. Yhtiön toimitusjohtaja Øystein Rushfeldt puolestaan myöntää kaikella kaivostoiminnalla olevan kielteisiä seuraamuksia, haudataanpa kaivosjäte sitten maahan tai veteen.

Hammerfestin kaupunki ja viranomaiset ovat tervehtineet kaivoksen tuloa ilolla, koska se toisi uusia työpaikkoja ja taloudellista toimeliaisuutta pohjoiseen. Yksimielisyys hankkeesta on kuitenkin kaukana.

Kaivoksen avaamisesta olivat valittaneet muun muassa saamelaiskäräjät, kolme paliskuntaa sekä Naturvernforbundet, joka on Maan Ystävien norjalainen veljesjärjestö.

”Ei ole mitään järkeä sallia tällaista suojellun lohivuonon alueella”, Naturvernforbundetin puheenjohtaja Silje Lundberg sanoo Barents Observerille.

Lundberg havainnollistaa lausuntoaan huomauttamalla, että kaivosjätettä haudattaisiin 17 rekkalastillista tunnissa, eli kaksi miljoonaa tonnia joka vuosi.

“Jätteen hautaaminen tappaa kaiken elollisen vuonon pohjalta lähialueella ja häiritsee kalojen kutua paljon laajemmalla alueella. Päätös osoittaa, ettei hallitus suhtaudu vakavasti merten elämän säilyttämiseen”, hän moittii.

Norjan saamelaisparlamentin puheenjohtaja Aili Keskitalo puolestaan sanoo kaivoksen olevan jatke siinä pitkässä listassa toimenpiteitä, jotka vaikuttavat kielteisesti poronhoitoon alueella.

Ministeri Røe Isaksenin mukaan kaivosta ja sen kuparia tarvitaan vihreänä vaihtoehtona ilmastonmuutoksen hillitsemiseen: sähkökäyttöisiin kulkuneuvoihin, uusiutuviin energialähteisiin ja ylipäänsä energiatehokkuuteen.

Kaivoshankkeen toteutuminen ei silti ole vielä sataprosenttisen varma. Sitä vastaan on allekirjoitettu 4 500 henkilön kansalaisaloite, joka hyväksytyksi tullessaan saattaa kaataa hankkeen.