Työttömyysturvan leikkaukset eivät ole ministeri Hanna Sarkkisen mukaan oikea tapa edistää työllisyyttä
”Ei voi olla niin, että teemme työllisyyspolitiikan nimissä toimia, jotka lisäävät eriarvoisuutta tai tuloeroja", vasemmistoliiton sosiaali- ja terveysministeri painottaa.
Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkisen mielestä hallituksen työllisyystavoitteen rinnalla yhtä tärkeä on tavoite tuloerojen ja eriarvoisuuden kaventamisesta. Kuva: Sanne KatainenOululaisella sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkisella (vas.) on ministeripestiä takana nyt noin puolitoista kuukautta.
Sosiaali- ja terveysministerinä hänen kontolleen kuuluvat sosiaaliturvaan ja työllisyyteen liittyvät kysymykset.
Sarkkinen näkee, että hallituksen työllisyystavoitteen rinnalla yhtä tärkeä on hallitusohjelmaan kirjattu tavoite tuloerojen ja eriarvoisuuden kaventamisesta.
”Ei voi olla niin, että teemme työllisyyspolitiikan nimissä toimia, jotka lisäävät eriarvoisuutta tai tuloeroja. En usko, että työttömyysturvan leikkaaminen on oikea tai edes välttämättä aina tehokas tapa edistää työllisyyttä. Se ei tuota ihmisille osaamista tai työkykyä”, Sarkkinen sanoo.
”Minun on vaikea nähdä, että eduskuntaryhmämme tulisi hyväksymään esimerkiksi työttömyysturvan tason leikkauksia”, hän lisää.
Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) on nostanut budjettiriihen alla esiin esimerkiksi ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan tehtävät muutokset työllisyyden parantamiseksi.
Sarkkinen toivoo, että työllisyydestä keskusteltaessa otettaisiin huomioon työpaikkojen luominen.
”Työttömiltä leikkaaminen ei luo Suomeen yhtään uutta työpaikkaa. Meidän tulee keskustella laajasti elinkeino-, innovaatio- ja koulutuspolitiikasta.”
”Esimerkiksi Nokian suuri uusi investointi Ouluun ei johdu siitä, että joku leikkaa työttömän työttömyysturvasta. Oulussa on sen sijaan osaavaa työvoimaa ja hyvä toimintaympäristö.”
Vasemmistoliiton omana esityksenä työllisyystoimiksi on muun muassa ase- ja siviilipalveluksen keston lyhentäminen. Myös mielenterveysongelmien hoito ja ennaltaehkäisy kytkeytyy Sarkkisen mukaan työllisyystoimiin merkittävästi.
Sosiaaliturvan osalta hän nostaa tärkeäksi yrittäjien sosiaali- ja eläketurvan vahvistamisen. Syksyllä sosiaali- ja terveysministeri esittelee eduskunnalle myös perhevapaauudistuksen, jossa ansiosidonnaisia perhevapaapäiviä lisätään.
”Hallitusohjelmassa sosiaaliturvauudistus on ylihallituskautinen hanke, mutta tavoitteena on, että tänä syksynä siitä saataisiin jo vietyä eteenpäin osauudistuksia.”
Budjettiriiheen Sarkkinen näkee latautuvan ensi vuoden talousarvion lisäksi ulkopuolisia odotuksia myös muista päätöksentekoprosesseista. Vasemmistoliitolle keskeistä ovat erityisesti ilmastotoimet.
”Tänä syksynä hallituksen on pystyttävä tekemään päätökset, mitä lisätoimia meidän on tehtävä, jotta niin sanottu päästökuilu kurotaan umpeen.”
Päästökuilulla tarkoitetaan aukkoa tämän hetkisten päätösten ja vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitteen välillä.
Talouspolitiikassa pitäisi Sarkkisen mukaan huomioida koronakriisistä palautuminen. Palautuminen on osoittautunut hyvin epävarmaksi. Hyvinvoinnista ja osaamisesta leikkaaminen saattaisi aiheuttaa Sarkkisen mukaan monikymmenvuotisen osaamis- ja hyvinvointikriisin.
”Minkään kiristämisen aika ei ensi vuonna vielä ole. Mikäli tällä hallituskaudella päästään siihen, että voidaan kiristää finanssipolitiikkaa, pitäisi se toteuttaa ensisijaisesti veroratkaisuin.”
Hallitusyhteistyö on Sarkkisen mukaan sujunut kohtalaisen hyvin. Mielipide-eroja hallituksen sisällä on, ja niitä joudutaan sovittamaan yhteen.
”Välillä se leiskuu enemmän ja välillä vähemmän, mutta se kuuluu järjestelmään. Välillä erimielisyys näkyy uloskin päin.”
Seuraavassa hallituksessa Sarkkinen ei näe vasemmistoliiton ja perussuomalaisten hallitusyhteistyötä mahdollisena.
”On hyvin vaikea nähdä että meidän poliittiset tavoitteemme ja arvolähtökohtamme olisi yhteen sovitettavissa perussuomalaisten politiikan kanssa. Ei varmaankaan sellaista hallitusta tulla näkemään.”
Hanna Sarkkinen
- Vasemmistoliiton toisen kauden kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu Oulusta.
- Sosiaali- ja terveysministeri. Aloitti tehtävässään 29. kesäkuuta. Edeltäjä Aino-Kaisa Pekonen (vas.).
- Koulutukseltaan filosofian maisteri.
- Valmistui Oulun yliopistosta vuonna 2014 pääaineenaan aate- ja oppihistoria.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
