365 pienestä tuli 75 erikokoista
Jarmo Sulopuisto aloitti työuransa Mäntsälän metsänhoitoyhdistyksessä. Monen fuusion jälkeen yhdistys toimii 11 kunnan alueella. Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkistoMÄNTSÄLÄ (MT)
Metsänhoitoyhdistykset ovat kulkeneet melkoisen fuusiomankelin läpi viime vuosikymmeninä. Vuonna 1990 yhdistyksiä oli 365. Ensi vuonna yhdistyksiä on näillä näkymin 75 kappaletta.
1990-luvun alussa melkein jokaisessa kunnassa oli oma metsänhoitoyhdistys. Jopa yksittäisillä kylilläkin oli omia yhden miehen yhdistyksiä.
”Ennen vanhaan neuvoja hoiti omalla paikkakunnallaan kaiken. Nyt tehtävät ovat eriytyneet, mikä on ollut hyvä. Toimenkuvat ovat selkeitä”, kertoo mäntsäläläinen metsäsuunnittelija Jarmo Sulopuisto.
Hänen työnantajansa oli aluksi Mäntsälän yhdistys.
Fuusioiden myötä yhdistys on kasvanut. Nykyinen palkanmaksaja on metsänhoitoyhdistys Uusimaa, joka toimii 11 kunnan alueella.
”Työpaikkani on kuitenkin ollut Mäntsälässä koko ajan.”
Sulopuisto toimi metsäneuvojana 25 vuotta. Nykyään hän tekee tila-arvioita ja metsäsuunnittelua.
Neuvojat on koetettu pitää fuusioista huolimatta pääosin entisillä, tutuilla alueillaan, vaikka toimialueet ovatkin laajentuneet.
”Toki se aina auttaa, kun tuntee metsät ja metsänomistajat pitkältä ajalta.”
Yhteydenpito asiakaskuntaan on muuttunut tyystin 25 vuodessa. Ennen kaikki tiesivät, että metsänhoitoyhdistyksen miehet tavoittaa vain aamulla puhelimitse. Nyt kännykkä pirisee pitkin päivää.
”Metsänomistajien toiveet, tilaukset ja kartat kulkevat puhelimella ja sähköpostitse. Metsänomistajia ei tapaa enää metsässä, he ovat päivätöissä.”
Työnteko on myös muuttunut hektisemmäksi.
Puukaupassa markkinatilanteet ja niiden myötä kauppojen määrät vaihtelevat.
Aktiivinen markkinointi on tullut osaksi neuvojien jokapäiväistä työtä.
”Asiakaskunnassa on tapahtunut sellainen iso muutos, että aikaisemmin töitä tuli itsestään ja oli kiire ehtiä kaikkia tilauksia hoitamaan. Nykyään metsänomistajiin pitää olla aktiivisesti yhteydessä, jotta tilauksia tulee.”
Toisaalta työnteko on myös helpottunut ja nopeutunut muun muassa teknisten apuvälineiden myötä.
”Puun mittaaminen ja maalivasaralla leimaaminen ovat jääneet pois. Avojuuritaimia ei enää käytetä eikä tehdä kemiallisia käsittelyjä tukkimiehentäin torjumiseksi”, Sulopuisto luettelee.
Fuusioiden yksi iso taloudellinen hyöty tulee pienemmästä hallinnosta. Metsätoimihenkilön kannalta hallinto on isossa yhdistyksessä kaikonnut kauas.
”Ennen neuvojat olivat aina hallituksen kokouksissa mukana. Nyt toimihenkilöt eivät tiedä hallinnosta mitään.”
Vaikka yhdistysten määrä on pudonnut viidesosaan, niissä työskentelevien toimihenkilöiden määrä on säilynyt melko vakaana. 1980-luvulla yhdistysten palkkalistoilla oli yli 1200 toimihenkilöä. 1990-luvun lopulta lähtien lukumäärä on ollut noin 900.
Palvelun tason kehityksestä jokainen pitkäaikainen jäsen voi muodostaa oman mielipiteensä. Sulopuiston mielestä taso on kohentunut.
”Mielestäni metsänomistaja saa saa nykyään parempaa, monipuolisempaa ja nopeampaa palvelua kuin yhden kunnan yhdistysten aikana.”
HANNA LENSU
Metsänomistajien toiveet,
tilaukset ja kartat kulkevat
puhelimella ja sähköpostitse.
Metsänomistajia ei tapaa
enää metsässä, he ovat päivätöissä.«
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
