Euroopan komissio: Puun kestävyyskriteerit auki

Suomen eilen torstaina julkaistu energiastrategia nojaa biopolttoaineisiin. Siksi kiinteän biomassan kestävyyskriteerit ovat Suomelle tärkeät. Kuva: Markku Vuorikari

Euroopan komission uusiutuvan energian esityksessä on vasta hakasulkeet sillä kohdalla, missä linjataan kiinteän biomassan, mukaan lukien puun, kestävyydestä.

Ensi keskiviikkoon mennessä hakasulkeiden väliin tulee sisältöä, joka voi vaikuttaa puun käyttöön Suomessa.

Kovat kestävyyskriteerit voivat vaikeuttaa Suomen torstaina julkistetun ilmasto- ja energia­strategian suunnitelmia korvata hiiltä puulla.

Toisaalta hiilen korvaaminen on myös komission tavoitteena. Siksi kovat kriteerit voivat olla myös komission tavoitteiden vastaisia.

Tällä hetkellä tiedetään vasta, että komissio tukee biomassan käyttöä ja lisäämistä. Yli puolet biomassasta EU:ssa on tällä hetkellä puuta ja myös puun käyttö tulee lisääntymään.

Komission keskeneräinen direktiiviluonnos vuoti julkisuuteen viime viikolla.

Biopolttoaineissa luonnos ei vaikuta olevan ristiriidassa Suomen strategian kanssa. Sekä EU että Suomi aikovat lisätä biopolttoaineita.

Suomen metsätalouden erityispiirteet ovat komissiossa tiedossa.

Esimerkiksi komission vara­puheenjohtaja Frans Timmermans vieraili Suomessa marraskuun alussa.

Komissiossa tiedetään, että puulla on jo kestävyyskriteerit Suomessa, kansallinen politiikka on viety pitkälle ja energiapuu korjataan pääasiassa metsänhoidon sivuvirroista.

Mutta muualla kriteerit ovat heikommat ja tuontipelleteillä niitä ei välttämättä ole lainkaan.

Bioenergia ei enää ole vain paikallista, vaan laajentunut kansainväliseksi raaka-ainekaupaksi.

Siksi paine yhtenäisille kestävyyskriteereille on kova. Myös nestemäisillä biopolttoaineilla on jo kriteerit.

Ongelmaa ei voi ratkaista kiristämällä tuontipelletin vaatimuksia. Sen estävät WTO:n säännöt. Kriteerien pitää olla kaikille samat.

Komissio voi myös päättää, että kestävyyskriteerejä ei tarvita. Tai sitten Suomen nykyiset kriteerit ovat niin vahvat, että EU:n vaatimukset jäävät niiden alle.

Yksi vaihtoehto on, että kestävyyssäännöt tulevat vain isoille laitoksille ja pienet rajataan ulkopuolelle.

Uusiutuvan energian direktiivi ja heinäkuussa julkaistu lulucf-esitys liittyvät tiukasti EU:n tavoitteisiin vähentää hiilidioksidipäästöjä ja lisätä uusiutuvaa energiaa.

Niiden mekaniikka on kuitenkin erilainen.

Lulucf-säännöt sisältävät maan käytön, sen muutokset sekä metsän. Nämä säännöt voivat muuttaa Suomen metsät hiilinielusta hiilidioksidin päästöjen lähteeksi (MT 19.10.).

Tiukoilla kestävyyskriteereillä puun käyttö energiaksi vaikeutuu ja samalla vähentyvät välittömät hiilen päästöt. Kaikkea puuta ei ehkä laskettaisi uusiutuvaksi eikä se korvaisi muita hiilidioksidipäästöjä.

EU:ssa myönnetään, että Suomen metsät sitovat hiiltä enemmän kuin päästävät. Ilmastomuutoksen torjuminen on kuitenkin koko EU:n läpi kulkeva tavoite ja kaikkia sitä palvelevia keinoja halutaan käyttää.

Suomen metsät voivat olla sen tavoitteen sijaiskärsijä.