Kauhavan Ämpin silta avattiin vuosikymmenen viivästyksen jälkeen: "Käsittämätön määrä mahdollisuuksia valittaa"
Siltaa vastustettiin sekä luonto- että viihtyvyyssyistä.
Keskustalainen kansanedustaja Antti Kurvinen (vasemmalla), liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) sekä Kauhavan kaupunginjohtaja Markku Lumio saapuivat Ämpin sillan avajaisiin keskelle laajaa Alajokilakeutta viime lauantaina.Kangas-Annalan eli niin kutsutun Ämpin sillan avajaisia juhlistettiin viime lauantaina Kauhavalla.
Tie- ja siltahanke kirjattiin kuntaliitossopimukseen jo kesällä 2007.
Tuolloin Ylihärmä, Alahärmä, Kortesjärvi ja Kauhava sorvasivat kuntaliitostaan.
”Taustalla oli Ylihärmän Kankaan kylän asukkaiden huoli siitä, että matka Kauhavan keskustaajamaan on liian pitkä. Silta- ja tieyhteydellä matka lyhentyy ratkaisevasti”, kauhavalainen kansanedustaja ja kaupunginvaltuuston ensimmäinen varapuheenjohtaja Antti Kurvinen (kesk.) kertoo.
Kuntaliitos astui voimaan 2009. Siltahanke kuitenkin viivästyi vuosilla.
Kun Kauhavan kaupunki 2012 syksyllä varasi määrärahan sillan rakentamiseen, eteni asiasta tehty kunnallisvalitus Vaasan hallinto-oikeuden kautta korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
Samoin kävi vesitalousluvalle, jota edellytetään veden päälle rakennettaessa. Asiaa käsiteltiin 2013–2014.
”Valitusten taustalla vaikuttivat paikallispoliittiset intohimot sekä luonnonsuojeluliiton porukka”, Kurvinen sanoo.
Kolmas korkeimpaan hallinto-oikeuteen edennyt asiakokonaisuus koski alueen linnustoa.
Luonnonsuojeluliiton aktiivit ottivat yhteyttä elykeskukseen ja vaativat tutkittavaksi onko hanke luonnonsuojelulain mukainen, sillä Alajokilakeus on määritelty EU:n arvokkaaksi lintujen pesintäalueeksi.
Kaupunki haki sillan rakentamiselle poikkeuslupaa, joka hyväksyttiin 2015.
Siltahankkeesta tehtiin useita muitakin valituksia, muun muassa alueella eläviin viitasammakoihin liittyen.
Kankaan puoleista tietä rakennettaessa valittajat hakivat aluehallintovirastolta (avi) hallintopakkoa, eli määräystä keskeyttää toiminta uhkasakolla.
”Eräänlaisena huipentumana siltahankkeesta tehtiin 2014 rikosilmoitus, jossa epäiltiin, että luonnonsuojelulakia on rikottu”, Kurvinen kertoo.
Poliisi jätti rikosilmoituksen tutkimatta, ja kaikki valitukset lopulta hylättiin.
Silta valmistui talvella 2016, mutta vielä tänä keväänä vaadittiin, että tie pitäisi sulkea lintujen pesimäajaksi.
Etelä-Pohjanmaan elykeskuksen vaatimus kumottiin. Silta avattiin viimein toukokuussa. Rakentamispäätös oli tehty kesäkuussa 2007, vuosikymmen aiemmin.
Uusi siltatie kulkee hanketta vuosia vastustaneen kauhavalaisen maanviljelijän Esa Annalan talon vierestä.
”Annalanmäki muuttui maalaiskylästä läpikulkupaikaksi. Oma rauha on kadonnut”, Annala harmittelee.
”Hankkeen ratkaisi politiikka, eivät taloudelliset tai järkiseikat.”
Annalan mukaan muuttolinnut ovat kaikonneet tie- ja siltahankkeen myötä.
”Olen asunut tässä 52 vuotta ja aina keväisin havahtunut muuttolintujen huutomyrskyyn. Nyt on pari vuotta ollut hiljaista.”
Antti Kurvisen mielestä lainsäädäntöä pitäisi kehittää valitusten osalta.
”Suomen ympäristölainsäädäntö antaa käsittämättömän määrän mahdollisuuksia valittaa yhdestä hankkeesta. Ei ole kyse ydin- eikä vesivoimalasta vaan maaseudun tiestä ja yhdestä sillasta. Sama asia kiersi kolmeen otteeseen eri reittejä korkeimpaan hallinto-oikeuteen”, hän päivittelee.
”Valitettavasti nykyisen lainsäädännön varjolla voidaan vuosien ajan tehdä kyläpolitiikkaa ja suoranaista kiusaa.”
Entinen europarlamentaarikko Kyösti Virrankoski (kesk.) Kauhavalta pitää niin ikään valitusprosesseja kohtuuttomina.
”Uskon, että tie ei tuo haittaa linnustolle tai muulle luonnolle, vaan päinvastoin se lisännee luonnosta nauttimisen ja luontoharrastuksen mahdollisuuksia. Me lakeuden lapset olemme tottuneet elämään luonnossa ja luonnosta, niin ennen ja niin myös tulevaisuudessa.”
Kangas-Annalan sillan rakentamisesta puhuttiin jo 1930-luvulla, kun Kankaan ja Hellanmaan koulun opettajat kävivät silta-asiasta Kauhavan päättäjien puheilla.
Hanke on ollut säännöllisesti esillä vuosikymmenten saatossa, mutta kariutunut eri syistä moneen otteeseen.
”Tieyhteys lyhentää kaupunkimme keskustan ja Kankaankylän asioimisliikennettä molempiin suuntiin. Kangas–Annala-tieyhteys on lähes vuosisadan kestäneiden hartaiden pyrkimysten tulos”, Virrankoski summaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
