Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • BirdLifen asiantuntija: Lintuja ruokitaan talvella kahdesta syystä, ja toinen niistä on aika itsekäs

    Jan Södersved ei näe viitteitä siitä, että muuttolinnut, kuten sorsat, eivät lentäisi etelään talviruokinnan takia.
    BirdLife Suomi suosittelee, että lintuja ruokitaan vain talvisin. Yleensä linnut löytävät kesällä luonnosta ravintonsa, ja lämpimässä taudit leviävät ruokintapaikoilla herkästi.
    BirdLife Suomi suosittelee, että lintuja ruokitaan vain talvisin. Yleensä linnut löytävät kesällä luonnosta ravintonsa, ja lämpimässä taudit leviävät ruokintapaikoilla herkästi. Kuva: Kari Salonen

    Lintuja ruokitaan talvella kahdesta syystä, ja toinen niistä on aika itsekäs, BirdLife Suomen tiedottaja Jan Södersved sanoo.

    "Ihmiset haluavat aidosti auttaa lintuja selviämään talvesta tarjoamalla niille ravintoa. Toisaalta ruokinta tarjoaa miellyttävää ajankulua talvipäiviin. Molemmat voittavat niin ruokkijat kuin ruokittavat", hän summaa.

    Suomessa talvehtii monia sellaisia lintulajeja, joita ei pysty ruokkimaan, vaikka ihmiset haluaisivatkin. Paras esimerkki on hippiäinen.

    "Tämä Suomen pienin lintu viettää talvet metsissä syöden hyönteisravintoa ja muita selkärankaisia. Hippiäinen ei tule ruokintapaikoille", Södersved sanoo.

    Kun maa jäätyy tai peittyy lumeen syksyllä, on sopiva aika aloittaa lintujen talviruokinta. Södersvedin mukaan ruokinnan voi toki aloittaa mihin aikaan tahansa talvella.

    Linnut ovat kuitenkin jo syksyllä kartoittaneet talvireviirinsä ruokapaikat ja oppineet käymään tietyissä kohteissa. Jos ruokinnan aloittaa keskellä talvea, voi mennä jonkin aikaa, että linnut löytävät uuden paikan.

    Södersved kehottaa sijoittamaan ruokintapaikan reilun välimatkan päähän talon ikkunoista, jotta linnut eivät törmää niihin ruokintapaikalla käydessään.

    "Jos ruokintapaikka on alle metrin päässä ikkunasta, silloinkin törmäykset vältetään, koska lintujen nopeudet ovat niin pieniä paikalle tullessa."

    Ruokintatavan valinta riippuu täysin siitä, miten paljon lintujen talviruokintaan haluaa satsata aikaa, kertoo Södersved. Pihassa voi roikkua muutama rasvapallo tai sitten tarjolla voi olla useita ruokinta-automaatteja.

    Moni ahdistuu petolinnuista, kuten varpushaukasta tai varpuspöllöstä, jotka tulevat saalistamaan ruokintapaikalle pikkulintuja. Södersved muistuttaa, että petolinnut tarvitsevat yhtä lailla ruokaa kylmän talven aikana.

    Maahan putoava ruoka voi houkutella myös rottia. Käyttämällä ruokinta-automaattia ja siivoamalla automaatin alle kerääntyvän siemen- ja kuorimassan pois voi ehkäistä rottaongelmaa ja estää tautien leviämistä.

    On tärkeää, että maaruokinta-alueet, ruokintatelineet ja telineiden alapuolelle jäävä maa puhdistetaan säännöllisesti vanhasta ruuasta ja lintujen ulosteista. Södersvedin mukaan ruokintapaikka on huomattavasti helpompi puhdistaa, mikäli tarjoaa esimerkiksi auringonkukansiemenet kuorettomana.

    "Jos linnuilta kysytään, niille kannattaa tarjota talvella mahdollisimman energiapitoista ruokaa, kuten valmiita talipalloja ja maapähkinää", hän vinkkaa.

    Hedelmät, rusinat ja pilkotut omenat ovat mustarastaiden mieleen ja hirssi sopii hyvin hentonokkaisille lajeille, kuten pikkuvarpusille. Keltasirkut eivät välitä rasvapommeista, vaan ne syövät mieluiten kotimaista viljaa.

    Södersved ei näe viitteitä siitä, että muuttolinnut, kuten sorsat, eivät lentäisi etelään talviruokinnan takia.

    "En pidä sitä suurena riskinä, että ruokinta houkuttelisi lintuja talvehtimaan Suomessa. Nämä linnut vain saavat ruokinnan ansiosta paremman mahdollisuuden selvitä talvesta."

    Vesilintuja talvehtii entistä enemmän Suomessa ja niiden syysmuutto etelään myöhentyy ilmaston lämpenemisen vuoksi. Södersvedin mukaan tänäkin talvena tuhansia joutsenia oli vielä tammikuussa Suomessa.

    "Linnut sinnittelevät viimeisillä sulapaikoilla ja vetäytyvät tarvittaessa etelämmäksi. Sitten vesilinnut olisivat vaikeuksissa, jos koko Itämeri jäätyisi, mutta niin on sattunut viimeksi 1940-luvulla."

    Sitä on pohdittu, muuttaako ruokinta lintuyhteisön suhteita. Södersvedin mukaan esimerkiksi talitiainen ja sinitiainen ovat runsastuneet viime vuosikymmenten aikana paljolti talviruokinnan vuoksi.

    "Aikaisemmin myös viherpeippo runsastui hyvin nopeasti, ja ruokinta oli yksi tärkeä syy. Viherpeipon kanta kuitenkin putosi rajusti kymmenen vuotta sitten uuden loisen levitessä Suomeen."

    Lintujen talviruokinta koskee yli 99 prosenttisesti pikkulintuja, Södersved painottaa. Yksittäiset ihmiset saattavat ruokkia sorsia ja samassa yhteydessä valkoposkihanhia, mutta se ei ole iso ongelma.

    Moni ihminen ahdistuu siitä, voiko lähteä edes mökillä käymään talvella, kun kodin lintulauta tyhjenee.

    Södersvedin mielestä ainakaan taajama-alueella ei kannata potea huonoa omaatuntoa. Syrjäisellä tilalla maaseudulla on hyvä pyytää esimerkiksi naapuria täyttämään lintujen ruokintapiste.

    "Tässä saa käyttää talonpoikaisjärkeä. Tärkeintä on, että linnuille ei anna pilaantunutta ruokaa."

    Suomessa talvehtivien vesilintujen laskenta on meneillään – leuto alkutalvi on ollut linnuille suotuisa

    BirdLifen mukaan Suomessa viihtyi tammikuussa ennätysmäärä lintulajeja – Espoossa mustarastas aloitti jopa pesinnän