Kangasniemellä ovat syntyneet ensimmäiset kantasuomalaiset vesipuhvelit Uuno ja Ulrika – lisää odotetaan vielä tänä vuonna
Vesipuhveleiden maidosta tehdään maailmalla mozzarellaa, mutta Suomessa niiden lypsäminen on vielä kielletty.Etelä-Savossa Kangasniemellä ovat syntyneet Suomen ensimmäiset vesipuhvelit, joiden vanhemmatkin ovat suomalaiset. Uutisen kertoensimmäisenä Kangasniemen Kunnallislehti.
Ensimmäisenä päivänvalon näki kolmisen viikkoa sitten, 23. lokakuuta sonnivasikka Uuno ja perään pikkusisko Ulrika.
”Vasikat voivat hyvin”, Puulan puhveli -nimisen tilan emäntä Anniina Laurema kertoo MT:lle.
”Uuno on hauska väritykseltään: se on tummanruskea ja sillä on jalassaan vaaleat sukat, muistuttaa aivan isäänsä Rudolfia pikkuvasikkana.”
Sisko Ulrika ja toinen sisko Ulla ovat sen sijaan pikimustia. Ulla ei ole kantasuomalainen, sillä sen emällä on Ruotsin korvamerkki.
Uunon ja Ulrikan vanhemmat Rudolf ja Santra ovat Laureman ja Janne Kuuselan itse kasvattamia puhveleita.
Tilalla on puhveleita tällä hetkellä 16, mutta seuraavia odotellaan vielä tänä vuonna ja sitä seuraavia ensi kesään mennessä. Tila on siis kasvamaan päin.
Puulan Puhveli tuo maatilan arkea myönteisesti esiin sosiaalisessa mediassa, ja erikoiset eläimet kiinnostavat jo valtakunnan mediaakin.
Vesipuhveleihin liittyy kuitenkin eräs suomalainen lainsäädännöllinen erikoisuus: Suomessa vesipuhvelinmaitoa saa käyttää elintarvikkeena, mutta vesipuhveleita ei saa lypsää tuotantotarkoituksessa.
Vesipuhveli on lehmän jälkeen maailman toiseksi tärkein maidontuottaja, ja tämänkin tilan puhvelit ovat Välimeren rotua eli maidontuotantolinjaisia. Ne tulivat tilalle nelisen vuotta sitten Ruotsista, missä niitä lypsettiin ja maidosta tehtiin mozzarella-juustoa.
Meillä eduskunta käsittelee parhaillaan uutta eläinten hyvinvointilakia, joka korvaa nykyisen eläinsuojelulain ja –asetuksen. Uudessa lakiesityksessä vesipuhveleiden maidon käyttö on yhä evätty ja eläimiä saa käyttää vain lihantuotantoon.
Meille tutummista maitolinjaisista lypsylehmistä tulee maitoa niin paljon, että ellei niitä lypsetä, vaarana on utaretulehdus.
Vesipuhveleita ei ole jalostettu niin pitkälle, vaan maitolinjaisten puhveleiden maidontuotanto säätyy tarpeen mukaan.
”Vesipuhvelin maidoneritys mukautuu lypsykäytössä lypsämiskäytänteiden mukaisesti ja emolehmäkäytössä vasikoiden tarpeen mukaan”, Laurema kertoo.
Laureman mukaan asiaa on käyty maa- ja metsätalousvaliokunnan kanssa hyvässä hengessä läpi, jotta tuotanto olisi mahdollista myös Suomessa.
Lue myös:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat





