Maaseudun laajakaistaa vartentarvitaan lisää taajuuksia
Paikallisten laajakaistaverkkojen synty on ollut opetus- ja viestintäministeri Krista Kiurulle mieleen. ”Niihin kannattaa liittyä, vaikka investointi onkin iso”, hän kannustaa. Jarkko Sirkiä Kuva: Viestilehtien arkistoViestintävirasto painoi joulun alla jarrua opetus- ja viestintäministeri Krista Kiurun (sd.) aikeelle nopeuttaa yleispalveluvelvoitetta jo tänä vuonna. Virasto oli lausuntoa sorvatessaan kuullut teleoperaattoreita, jotka panostavat kovaa kyytiä 4g-verkkoon.
”Viidessä vuodessa Suomi siirtyy hyvin nopeisiin yhteyksiin 4g:n ansiosta”, uskoo ministerikin.
Television katselu samoin kuin monien muiden yleisesti käytössä olevien palvelujen käyttö edellyttää ennemmin kymmenen kuin viiden megabitin tiedonsiirtonopeutta. Uusien työpaikkojen syntyminen monille seuduille on niin ikään kiinni siitä, että toimivat nopeat yhteydet saadaan rakennettua.
EU-direktiivin edellytys yleispalveluvelvoitteen nostolle täyttyy ministerin mukaan jo nyt.
Raja voidaan vetää liittymänopeuteen, joka on käytössä kansalaisten enemmistöllä. Viestintävirasto arvioi, että lähes kolmella neljästä tietoverkon käyttäjästä on jo vähintään kahden megan nopeus.
Kiuru aikoo lähipäivinä käynnistää nopean kuulemiskierroksen laajakaistan yleispalvelun nostosta. Kutsun tapaamiseen saavat etujärjestöistä ensimmäisinä Kuluttajaliitto, joka on kiinnittänyt huomiota laajakaistayhteyksissä vallitseviin isoihin eroihin sekä maaseudun tilanteen tunteva MTK.
Teleoperaattoreitakin kuullaan, mutta Kiurun kärsivällisyyttä näyttää syövän ”kepillä paimentaminen”, jota hän joutuu harjoittamaan haja-asutusalueiden palveluiden takaamiseksi kuituverkon osalta.
Tavoite on tällä hallituskaudella varmistaa, että nykyinen yhden megan yleispalveluvelvoite tuplaantuu ensi vuoden alusta, vaikkei se topakkaa poliitikkoa tyydytäkään. Postia on kolahtanut niin kirjeinä kuin sähköisesti ympäri maata niiltä, joilla on mokkulan kautta pääsy niukin naukin yhteen.
”On myönnettävä, että minulla oli halu päättää alarajan nostosta jo nopeammin”, hän sanoo.
”Asiantuntijaselvitys viivästyi, mutta ehdottomasti nyt toimitaan. Jo kuukauden sisällä tästä syntyy päätös.”
Valtio huolehtii Kiurun mukaan luonnollisesti osuutensa viime vuosikymmenen lopulla aloitettujen kiinteiden kuituverkkojen rakentamiseen.
”Ne paikat, joihin verkko on järkevä rakentaa, ovat kutakuinkin tiedossa.”
Operaattorit rakensivat ensin kilpaa mobiilia 3g:tä, sitten 4g:tä. Kaiken aikaa minimipalvelun ulkopuolelle tahtoo jäädä sama viitisen prosenttia väestöstä, joka asuu haja-asutusalueilla.
Liikenne- ja viestintäministeriö onnistui kolmisen vuotta sitten sopimaan Venäjän kanssa 800 megahertzin verkon käytöstä mobiililiikenteeseen. 4g-verkkoa on sen turvin päästy laajentamaan koko maahan.
Tätä Krista Kiuru pitää ehkä monen yllätykseksi ministerikautensa tärkeimpänä tekona ohi Yle-ratkaisun vaikeiden karikoiden.
Häntä tuntuu harmittavan, että savotta jää kesken. Se, mihin ja kuinka nopeasti 700 megahertzin verkon käyttö suunnataan, siirtyy seuraavalle hallitukselle.
”Yleispalveluvelvoitteen nopeuttaminen on kiinni uusien taajuuksien saamisesta haja-asutusalueiden käyttöön”, Kiuru sanoo ykskantaan.
Tätä painotti myös Viestintävirasto raportissaan.
Kansainvälisesti estettä ei enää ole. Syksyllä sovittiin monen väännön jälkeen, että kaikissa maanosissa 700 megahertzin taajuudet siirretään matkapuhelinyhteyksiin. Tähän asti ne ovat olleet pääosin televisioliikenteellä.
KAIJALEENA RUNSTEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
