MT-kysely: Kristillisten perinteiden välttely kouluissa on mennyt liiallisuuksiin

Kouluissa uskonnolliset tilaisuudet pitää järjestää muusta toiminnasta erillään. Kuvituskuva. Kuva: Johannes Tervo

Kristillisten perinteiden välttely on mennyt kouluissa liian pitkälle, tulkitsevat suomalaiset. MT-kyselyssä valtaosa eli 71 prosenttia vastaajista oli tätä mieltä.

19 prosenttia vastaajista puolestaan katsoi, ettei kristillisten perinteiden välttelyssä ole tapahtunut ylilyöntejä. Miesten ja naisten vastaukset olivat lähes identtisiä.

Valtavia eroja ei vastauksissa muutoinkaan näy, paitsi silloin, kun vastaajat ovat jaettu puoluekannatuksen mukaan. Kristillisdemokraatteja äänestävät olivat 94-prosenttisesti sitä mieltä, että välttely on mennyt liian pitkälle, vasemmistoliittoa ja vihreitä äänestävistä vain noin 40 prosenttia.

Myös vastaajien ikä tuo vaihtelua: mitä vanhempi vastaaja, sitä todennäköisemmin hän on sitä mieltä, että perinteiden välttely on mennyt liian pitkälle.

Julkinen keskustelu kristillisistä perinteistä ja niiden mahdollisesta välttelystä koetaan ainakin Hämeenlinnan maalaispitäjä Rengossa pelkästään hyväksi.

”Asiaa on meillä pohdittu paljon, mutta en koe, että olisimme joutuneet välttelemään kristillisiä perinteitä”, Rengon koulun rehtori Jussi Lempinen miettii.

”Tämä asia taklattaisiin kuntoon sillä, että jokaisessa yksikössä (Suomessa) toimittaisiin Opetushallituksen ohjeistuksen mukaan, ja että viestintä oppilaille ja kotiin olisi kunnossa. Siinä mielessä julkinen keskustelu on paikallaan, että saadaan ykseyttä toimintatapoihin”, Lempinen jatkaa.

Opetushallituksen ohjeissa sanotaan, että uskonnolliset tilaisuudet tulee järjestää muusta toiminnasta erillään ja niille tulee tarjota vaihtoehtoista toimintaa. Lisäksi tilaisuuksista on tiedotettava riittävän ajoissa lapsille ja nuorille sekä heidän huoltajilleen.

Koulujen kristilliset tapahtumat ja perinteet ovat tänä syksynä olleet esillä etenkin sen jälkeen, kun yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi hämeenlinnalaisen alakoulun syrjineen oppilasta tämän uskonnon tai vakaumuksen perusteella. Kyse ei ole Rengon koulusta.

Alakoulussa oli järjestetty vuonna 2022 konsertti, jonka piti olla sisällöltään kaikille oppilaille sopiva. Tilaisuus osoittautui kuitenkin uskonnolliseksi, mutta siitä ei kerrottu oppilaiden huoltajille etukäteen. Konsertissa esitettiin uskonnollisia lauluja, joiden aiheina oli mm. ristiinnaulitseminen, kuolema ja syntien sovittaminen kristinuskon kautta.

Tämä sisältö aiheutti huoltajan mukaan ahdistusta uskonnottomalle 8-vuotiaalle.

Lasten, nuorten ja heidän vanhempiensa tulee etukäteen tietää, millaisia tilaisuuksia kouluilla järjestetään. Kuvituskuva. Kuva: Saara Lavi

Oppilaan huoltaja vaati tuhannen euron hyvitystä syrjinnästä. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta päätti kuitenkin suosittaa suurempaa eli 1500 euron korvausta oppilaalle. Hämeenlinnassa sivistys- ja hyvinvointilautakunta on nyt päättänyt, ettei kaupunki maksa korvauksia, joten koko jupakka saattaa päätyä jopa oikeuteen saakka.

Pian Hämeenlinna-kohun jälkeen Kirkkonummella peruttiin barokkiorkesterin ja Helsingin kamarikuoron yhteisesitys, koska konsertin katsottiin sisältävän uskonnollisia viittauksia. Peruskoululaisille olisi esitetty Messias-oratorio.

Rengon koulun joulujuhlasta tehdään rehtori Jussi Lempisen mukaan kaikille sopiva. Lempinen ei ole joutunut urallaan tekemään rajanvetoa sen suhteen, mikä koulussa on uskonnollinen tilaisuus ja mikä pelkästään kulttuuriperintöön tutustumista. Sellaista tilannetta ei ole ainakaan vielä tullut vastaan.

Esimerkiksi barokkikonsertin peruminen Kirkkonummella perustui Opetushallituksen mukaan ohjeiden väärään tulkintaan.

”Opetushallituksen ohjeet ovat mielestäni selkeät ja yksiselitteiset. Käymme kuitenkin läpi näitä organisaation sisällä ja myös kaupungin kanssa joka syksy. Kun ohjeiden mukaan toimittaisiin, muulta isommalta keskustelulta vältyttäisiin”, Rengon koulun rehtori Lempinen sanoo.