Puun poltto voi hyödyttääSuomea paperintekoa enemmän
Energian jalostusarvo on noussut niin lähelle paperin arvoa, ettei puun energiakäytöstä pitäisi puhua vain jäännöseränä, sanoo Itä-Suomen yliopiston professori ja Euroopan metsäinstituutin ohjelmajohtaja Lauri Hetemäki.
Puun koko elinkaaren kannalta se ehtii tuottaa suurimman hyödyn, kun poltto tulee vasta muun käytön jälkeen. Esimerkiksi puukuitu voi kiertää useamman kerran kierrätyspaperina, mutta lopulta se päätyy poltettavaksi.
Suomen kansantalouden kannalta elinkaarella on kuitenkin vähän merkitystä, koska valtaosa metsäteollisuuden tuotteista viedään ulkomaille.
”Metsäteollisuus ei saa paperin energiasisällöstä vastaavaa lisähintaa. Kierrätyspaperia ei myöskään kannata tuoda tänne takaisin poltettavaksi”, Hetemäki selvittää.
Niinpä puun polttaminen kotimaassa hyödyttää kansantaloutta suunnilleen yhtä lailla kuin paperin valmistus vientiin.
Hetemäki puhui Tapion järjestämässä biotalousfoorumissa Helsingissä tiistaina. Puheenvuoroissa korostuivat näkökulmat puun käyttöön, erityisesti energiaksi.
Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskuksesta selitti puun energiakäytön rajallisuutta.
”Metsästä suuri osa on varattu ulkomaisia kuluttajia varten.”
Osansa metsävaroista vaatii kotimaassakin esimerkiksi luonnonsuojelu.
Lisäksi fossiilisen energian korvaaminen puuta polttamalla ei hyödytä ilmastoa lyhyellä, noin 50 vuoden aikajänteellä.
Siksi fossiilisen energian korvaaminen uusiutuvilla ei riitä. Biomassoja pitäisi käyttää fiksusti ja säästeliäästi. Esimerkiksi kaukolämpölaitokset voisivat ryhtyä hyödyntämään aurinkoenergiaa ja säästää siten puuta, Seppälä ehdotti.
Peltobiomassojen käyttö puolestaan ei ole kestävällä pohjalla. Viljelysmaan ekologinen jalanjälki on Suomessa suurempi kuin biomassan tuotantokapasiteetti.
Suomi ei harjoita uusiutuvan energian tukipolitiikkaa yksin, muistutti johtaja Jukka Leskelä Energiateollisuus ry:stä.
Kullakin EU-maalla on omat järjestelmänsä, jotka voivat vaikuttaa suomalaisenkin puun kysyntään ja käyttöön voimakkaasti.
”Täällä puhutaan paljon siitä, mitä puulle ja sen eri osille olisi järkevintä tehdä. Olen vakuuttunut, että puun käyttöä ei ratkaista Suomessa”, Leskelä pamautti.
Hän painotti myös pitkäjänteisen tukipolitiikan tärkeyttä. Päätösten ailahtelu on nähty maakaasun, turpeen, tuulivoiman ja metsähakkeen tuessa.
Sähkön käytön ja sitä kautta hakkeen kysynnän voimakas vaihtelu vaikeuttaa koneyrittäjien työtä. Tukien muutokset voimistavat hakkeen hankinnan vaikeuksia entisestään.
”Tukipolitiikka on meille aivan konkreettinen investointiriski. Sen vuoksi investoimme aivan pienimpiä lukuun ottamatta vain laitoksiin, jotka voivat hyödyntää useita polttoaineita.”
HENRIK SCHÄFER
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
