”Vesi muuttaa kaiken”
Concalo Macedon tilalla on karjan koko on kastelun ansiosta lähes kymmenkertaistunut. Taka-alalla näkyvä osa tilasta on perinteistä Montados-aluetta, jossa eläimet laiduntavat korkkipuiden varjossa. Filipe Pombo Kuva: Viestilehtien arkistoALENTEJO, PORTUGALI (MT)
Ilma seisoo ja elohopea näyttää varjossa plus 43 astetta. Maisemaa hallitsee ruskeaksi palanut ruoho. Silti miehen mittaiset maissinkorret kasvavat kohisten.
Kirkkaanvihreänä mattona levittäytyvä kasvusto imee typpeä suoraan kasteluveden mukana.
”Ilman kastelulaitteita täällä ei voisi edes viljellä maissia. Nyt satotaso on noin 15 tonnia hehtaarilta, joskus enemmänkin”, 450 hehtaarin tilaa viljelevä Antonio Vieira Lima kertoo.
Kastelun ansiosta Lima on aloittanut Cuban kaupungin lähistöllä sijaitsevalla tilallaan myös riisin viljelyn.
Uudenlaisen viljelytekniikan ansiosta riisi ei isännän mukaan vaadi vettä juuri maissia enempää.
Portugalin eteläosassa sijaitseva Alentejon maakunta on yksi Euroopan kuivimmista alueista. Joinakin vuosina sadetta ei riitä juuri nimeksikään.
Lämpötilat hipovat 40 astetta neljänä kuukautena vuodessa.
Perinteisesti Alentejo on ollut viljanviljelyaluetta. Kuivuuden takia esimerkiksi vehnän sadot ovat jääneet reiluun pariin tonniin hehtaarilta.
Viimeisten kymmenen vuoden aikana maakunta on kuitenkin alkanut vihertää.
Vuonna 2002 valmistunut Alquevan pato pitää takanaan Euroopan suurimman tekojärven.
250 kilometrin pituisesta järvestä riittää vettä yhdyskuntien tarpeiden lisäksi yli 100 000 peltohehtaarin kasteluun.
Viljelyyn on otettu koko joukko uusia ja tuottoisimpia kasveja, kuten maissi, auringonkukat, hedelmät ja vihannekset.
”Vesi muuttaa kaiken. Ilman patoa emme voisi kehittää maataloutta, turismia, uusiutuvaa energiaa tai mitään muitakaan elinkeinoja”, Alqueva-projektia pyörittävän Edia-yhtiön viestintäjohtaja Carlos Silva hehkuttaa.
Tekojärven vaikutus ulottuu Varsinais-Suomen kokoiselle alueelle.
Järjestelmään kuuluu tuhansia kilometrejä kanavia ja kasteluputkistoja, kymmeniä patoja ja yhden ydinvoimalan verran sähköä tuottavat vesivoimalaitokset.
Tällä hetkellä kasteltua alaa on reilut 50 000 hehtaaria.
Koko 110 00 hehtaarin kapasiteetin pitäisi olla käytössä vuonna 2015. Kastelujärjestelmä on pitkälle automatisoitu ja sitä ohjataan muutamasta keskusvalvomosta.
1990-luvulla käynnistyneen projektin kokonaiskustannukset ovat noin 2,5 miljardia euroa, josta noin puolet on EU-rahoitusta.
Talousvaikeuksien kanssa kamppailevalle Portugalille patohanke on tärkeä piristysruiske.
Uusia työpaikkoja arvioidaan syntyvän jopa 20 000, joista 8 000 suoraan maatalouteen.
25 vuoden aikana projektin pitäisi tuottaa Portugalin valtiolle miljardin euron verotulot.
Kastelu parantaa myös karjankasvatuksen edellytyksiä.
Concalo Macedon 1 000 hehtaarin tilalla oli ennen patoprojektia vain 80 lihalehmää. Nyt nurmilla laiduntaa 1 800-päinen karja.
”Kastelun ansiosta pysyvällä laitumella voi pitää 4 lehmää hehtaaria kohden 8 kuukautta vuodesta”, isäntä laskee.
Kuivina vuosina kasteluvettä tarvitaan jopa 10 000 kuutiota hehtaaria kohti.
Veden hinta on paineistettuna 8 senttiä ja paineistamattomana 5,5 senttiä kuutiota kohden.
Ensimmäisinä vuosina järjestelmään liittyvä viljelijä saa tuntuvan alennuksen.
”Tavoitteenamme on kasvattaa toimintaa kestävästi. Tähän asti sijoituksille on myös saatu tuottoa. Tilan työntekijämäärä on kasvanut kolmesta kahdeksaan.”
Tila on saanut EU-tukea muun muassa kaluston modernisointiin, mutta ei juurikaan kasteluinvestointeihin.
Osa tilasta on myös sitoutunut Portugalin maatalouden ympäristöohjelmaan kuuluvaan hiilensidonta-toimenpiteeseen.
EU:n maksama suora tuki on eläintuet mukaan lukien noin 300 euroa hehtaarilta. Macedon mukaan se on tilan toiminnalle kuitenkin elintärkeää.
”Jos tuet loppuisivat, loppuisi koko tilakin.”
NIKLAS HOLMBERG
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
