Pikaruoka-ala on kasvanut Suomessa nopeasti vuodesta 2014 lähtien – yksi syy on kaupungistuminen

Marie Mäenpää on ravintolapäällikkö Vaasaan vasta avatussa Friends & Brgrs -ravintolassa. Kuva: Johannes Tervo

Tiskiltä kadulle asti luikerteleva jono on käynyt katukuvassa tutuksi. Sellaisen kerää ovelleen myös uusi hampurilaisravintola.

Pikaruokapaikkoja avataan nyt tiuhaan tahtiin. Kehitys seuraa muuta maailmaa. Kansainväliset ketjut ovat tosin saapuneet Suomeen varsin myöhään. Näin muistuttaa markkinointia, kuluttajakäyttäytymistä ja palveluliiketoimintaa kauppakorkeakoulu Hankenissa tutkiva professori Jaakko Aspara.

Ketjujen laajentuessa Tukholman-ravintolan perustamisesta menee tyypillisesti vielä vuosia ennen kuin ravintola avataan meillä.

Esimerkiksi maailman toiseksi suurin hampurilaisketju Burger King saapui vasta viisi vuotta sitten, jos kahden ravintolan pitämistä Suomessa 1980-luvulla ei oteta lukuun. Nyt ketju on laajentunut koko maahan 50 liikepaikan voimin.

Burger Kingin ketjujohtaja Tomi Söderström uskoo vauhdikkaaseen kasvuun jatkossakin. Tänä vuonna avataan 14 ravintolaa. Ensi vuonna on tavoitteena yli kymmenen uutta paikkaa.

"Hampurilaisesta on tullut trendikästä syötävää, ja toimialalle on tullut myös pienempiä toimijoita. Burger Kingin lisäksi alan muut toimijat ovat kasvattaneet ravintolaverkostojaan", Söderström toteaa.

Matkailu- ja ravintolapalveluiden Mara ry:n toimitusjohtajan Timo Lapin mukaan alan nopein kasvu on alkanut vuodesta 2014.

Viime vuonna Maran jäsenten pikaruokamyynti kasvoi määrältään seitsemän prosenttia. Tämän vuoden ensimmäisen neljänneksen lukemat kertovat yhdeksän prosentin kasvusta.

Lappi näkee pikaruoka-alan menestyksen taustalla kolme muutostekijää: nopean syömisen kasvun, ruokailun siirtymisen kotoa ravintolaan ja kaupungistumisen.

"Nuoria aikuisia ja nuoria perheitä, jotka ovat pikaruokapalvelujen käyttäjiä, muuttaa yhä enemmän maaseudulta kaupunkeihin", Lappi toteaa.

Matkailu- ja ravitsemusalan tilastot eivät sisällä koko pikaruoka-alaa. Ravintolaketjujen taloudellisen tilan arviointi ja vertailu on myös haastavaa, sillä yritykset toimivat usein franchising-konseptilla. Siinä yhtiö omistaa tyypillisesti oikeudet tuotemerkkiin ja kenties osan ravintoloista. Useimmat ravintolat ovat itsenäisten yrittäjien pyörittämiä yksiköitä.

Hampurilaispaikkoja on myös esimerkiksi huoltamoliiketoiminnan osana.

Suomessa toimii muutamia suuria ketjuja ja paljon yksittäisiä hampurilaisravintoloita. Molempien määrä on kasvussa.

Suurin hampurilaisketju on edelleen turkulaislähtöinen Hesburger. Sillä on ollut kotimaisia toimipisteitä viime vuosina 270–280.

Viestintäpäällikkö Heini Santosin mukaan ketju on viime vuosina laajentunut erityisesti ulkomailla. Jatkossa perustettaneen 20 uutta Hesburger-ravintolaa vuosittain.

"Ensi vuoden loppuun mennessä maailmassa on todennäköisesti noin 500 Hesburger-ravintolaa. Vauhdikkainta kasvu on Baltiassa, Bulgariassa ja Ukrainassa", Santos toteaa.

Toinen ravintolajätti on kansainvälisesti tunnettu McDonald's. Sen liikepaikat ovat viime vuosina vähentyneet reilusta 80:stä 65:een.

Viime vuonna ketjun vertailukelpoinen myynti oli kuitenkin kymmenen prosentin kasvussa. Seuraavan viiden vuoden aikana McDonald's aikoo avata 15 uutta ravintolaa.

Suomen toimintojen toimitusjohtaja Olli Johanssonin mukaan McDonald's etsii kasvua erityisesti suurista kaupungeista.

"Pikaruoka-alalle on tullut kasvua ravintoloiden määrän lisääntymisen myötä, mutta myös myynnin volyymi ja asiakaskäyntien määrä on ollut kasvussa", Johansson toteaa.

Itsenäisten hampurilaisravintoloiden ohella iso osa burgereista myydään huoltoasemilla. Sielläkin pyyhkii hyvin: Esimerkiksi Scanburger on kasvanut viidessä vuodessa noin viidenneksellä. Scanburgerilla, Rollsilla ja X-mealilla on yhteensä yli 250 ravintolapaikkaa.

Kauppapaikkojen lisämyyntituotteena toimiva Rolls on vuodesta 2012 keskittänyt tarjontansa hampurilaisiin. Se odottaa 5–8 prosentin kasvua myynnissä tulevina vuosina.

Kankaanpäästä ja Seinäjoelta lähtöisin oleva X-meal on sekin laajentunut voimakkaasti vuodesta 2012 lähtien. Ketjujohtaja Miikka Haapalan mukaan konsepti perustuu reiluudelle ja kotimaisuudelle. Liikepaikkoja on tällä hetkellä 62.

Yritykset uskovat kasvun jatkuvan vahvana, vaikka kilpailu on kiristynyt. Professori Asparakin arvioi, että tilaa uusille ketjuille ja ravintoloille on vielä.

"Kuluttajakäyttäytymiseen elintarvikesektorilla liittyy niin sanottu varieteetti, erilaisuuden etsintä. Kuluttaja haluaa myös vaihtelua, ja siten useat ketjut voivat elää rinnakkain.

Noin kymmenen euron aterioita ei ravintoloista oikeastaan ole saatavilla lounasajan ulkopuolella – pikaruokaa lukuun ottamatta.

"Etelä-Euroopan maissa on edullisia kortteliravintoloja, joista saa pikaruuan hinnalla aterian. Suomessa tämä sektori ei ole vahva. Sitä kautta Suomi saattaa olla houkutteleva markkina, sillä kysyntää edulliselle ulkona syömiselle on", Aspara sanoo.

"Toki alueellisia eroja on, mutta vaikea Helsingissä on mistään ravintolasta pasta bolognesea saada alle 16 euron muulloin kuin lounasaikaan."