Pullahihna saa uuden elämän
Mila Moisio sai valmistujaislahjaksi teollisuusompelukoneen. Hän etsii jatkuvasti uusia materiaaleja pienyritys Tauolle. Teollisuuden jätteet kiinnostavat, sillä isot määrät mahdollistavat tuotteiden suunnittelun pitkällä tähtäimellä. Lauri Salminen Kuva: Viestilehtien arkistoLeipomon pullahihnat ovat saaneet uuden elämän. Helsinkiläinen Tauko tekee niistä läppärilaukkuja.
Pienyrityksen päätuote on kierrätetyistä sairaalatekstiileistä tehdyt vaatteet. Pussilakanat, aluslakanat ja poikkiliinat ommellaan vaatteiksi Helsingin Kruununhaassa.
Vaasan Oy:n Joutsenon tehtaalta peräisin oleva pullahihna on yritykselle uusi materiaali. Suunnittelija Mila Moisio löysi sen Itä-Suomen tehtaita kierrellessään.
Hihnalla on kulkenut viinereitä ja karjalanpiirakoita. Laukku tuoksuukin vienosti kanelilta.
”Materiaali on pesty 90 asteessa, mutta siinä voi olla pieni pullantuoksu aika pitkään”, Moisio arvelee.
Käytetty pullahihna on tehtaalle satunnaista jätettä, jolle ei ole hyötykäyttöä. Kuluva hihna vaihdetaan määrätyin väliajoin.
Tauko saa siitä ilmaista ompelukoneenruokaa, ja leipomo säästää jätekustannuksissa.
”Päivittäiset jätteet on teollisuudessa aika hyvin hyödynnetty”, Mila Moision veli Vesa Moisio kertoo.
24 vuotta Vaasan-konsernissa työskennellyt Vesa Moisio jättäytyi vuodenvaihteessa vapaalle. Hän on toiminut yrityksen linkkinä leipomomaailmaan.
”Olemme miettineet yhdessä liiketoiminnan suunnitelmallisuutta”, hän kertoo.
Leipomosta tarttui mukaan myös tuhannen kilon suursäkkejä, joista tehdään pukupusseja Tauon vaatteille.
Lisäksi maitojauhesäkeistä tulee jonain päivänä ostoskasseja. Porkkanamehukanistereita tuotiin työtiloihin roskiksiksi.
Uutta käytetään tässä kellarissa mahdollisimman vähän. Tauon vaatteissa uutta ovat langat ja vetoketjut, sekä joustavat materiaalit. Esimerkiksi trikoo on hankittava uutena, elastaani kun häviää siitä vanhemmiten.
Moisio kertoo etsivänsä uusia materiaaleja jatkuvasti. Teollisuuden jätteet kiinnostavat, sillä niitä tulee isoja määriä.
Tasainen materiaalivirta mahdollistaa pienen yrityksen mallistoajattelun.
Mila Moisio pyysi valmistujaislahjaksi teollisuusompelukonetta. Se surisee, kun suunnittelija poseeraa kameralle.
Myöhemmin tänään Moisiot lähtevät Keravalle. Uudenmaan sairaaloiden tekstiilihuolto myy sairaaloiden aamutakkeja lumppuhintaan. Laatu on kohdallaan, toisin kuin nykyisissä kuluttajatuotteissa.
”Sairaalatekstiileissä kestävyysvaatimukset ovat erilaiset. Kuluttajatuotteissa kierto on mahdollisimman nopea”, Mila Moisio sanoo.
Kodintekstiilejä käytetään lähinnä yksityiskohtiin. Niitä Moisio etsii kirpputoreilta. Joskus eteen osuu kuolinpesiä tai teattereiden putkiremontteja.
”Etsin hyviä paksuja puuvilloja, luonnontekstiilejä, jotka ovat kestäviä”, Moisio tiivistää.
Kodintekstiileissäkin tapahtui käänne laadussa 90-luvulla. Vanhat tekstiilit ovat hyvälaatuisia. Esimerkiksi 70-luvun kankaat tuntuvat käteen kunnon paksuilta.
Suunnittelija törmää materiaaleja metsästäessä mielenkiintoisiin maailmoihin. Helsinkiläinen Tattarisuon teollisuusalue pienine autoromuttamoineen oli sellainen.
”Yksi talvi kiipeilin autopinojen päälle ja autojen sisään. Leikkasin saksilla irti turvavöitä”, Moisio kertoo.
Turvavyö on kestävä mutta myös painava materiaali. Siitä tehdään lähinnä yksityiskohtia vaatteisiin. Sittemmin romuttamoilta on alettu ostaa turvavöitä.
”Pinkkejä metsästämällä metsästetään.”
PAULA TAIPALE
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
