Lomittajia ei päästetty huonokuntoiseen navettaan
SAARIJÄRVI (MT)
Navetan katon oletettu romahtamisvaara esti sijaisapulomittajien pääsyn Mika Haltin navettaan puoli vuotta. Karjaa hoidettiin naapuriapuun turvautumalla.
Lehmä tallasi saarijärveläisen Haltin varpaille 19. tammikuuta 2012. Tilanne johti vasemman jalan varpaiden amputointiin helmikuussa. Sairauslomaa Halt sai 20. kesäkuuta saakka.
Karstulan kunnan lomituspalvelu myönsi sijaisapua kahdeksalla eri päätöksellä 31.5. asti.
Maaliskuussa 2012 tilalla kävivät johtava lomittaja, kaksi lomittajaa ja työsuojeluvaltuutettu. He kirjasivat navetasta työsuojelullisia puutteita. Vajaa viikko sen jälkeen eläinlääkäri pyysi Saarijärven kaupungin rakennustarkastajaa arvioimaan navetan välikaton romahdusriskiä.
Rakennustarkastaja kävi tilalla huhtikuussa ja totesi navetan yläpohjan olevan erittäin heikkokuntoinen, osittain voimakkaasti painunut ja vaarassa sortua.
Kantavat teräspilarit ja betonipalkit eivät olleet halkeilleet tai muuten vaurioituneita. Välipohjan kannattimien pinta oli tummunut, mutta alta paljastui vaaleaa kostunutta puuta. Kannattimiin naulatut laudat olivat tummuneet, joitakin lautoja puuttui.
Tarkastaja määräsi naulaamaan irrallaan olevat laudat kiinni ja uudet laudat puuttuvien paikalle.
Rakennuksen sähkölaitteet eivät tarkastajan mielestä täyttäneet nykyvaatimuksia ja ensisammutuskalusto puuttui.
Tarkastaja antoi luvan käyttää nykykuntoista navettaa toukokuun loppuun asti.
Karstulan kunnan lomituspalvelukeskus asetti 25. toukokuuta tilalle lomituskiellon. Se olisi voimassa toistaiseksi, kunnes työolot tilalla ovat työturvallisuuslainsäädännön mukaiset.
Siitä alkoi tilalla vaikea vaihe.
Isännän veljen alaikäinen poika oli kovin työmies tekemään nurmirehua. Isännän näkövammainen isä teki navettatöitä äidin apuna. Naapurit auttoivat minkä voivat.
Eläinlääkäri kielsi eläinten pidon navetassa 18. heinäkuuta alkaen. Neuvona oli joko myydä eläimet tai siirtää ne muualle.
Halt myi kaksi lehmää ja nuorkarjan pois. Navettaa ryhdyttiin korjaamaan.
Talonväen paikalle pyytämä kaupungin rakennusinsinööri raportoi lomituspalveluun 25. lokakuuta 2012, että navetan viat oli korjattu. Lomitusjohtajat pitivät lomituskiellon edelleen voimassa, koska heidän mielestään tarkastus ei ollut virallinen kaupungin rakennustarkastajan tekemä.
Kun insinöörin toimenkuva muuttui, hän antoi suunnilleen samansisältöisen lausunnon rakennusvalvontaan liittyneessä katselmuksessa marraskuussa 2012. Se kelpasi.
Marraskuun lopussa myös sähkölaitteiden käyttöönottotarkastuspöytäkirja toimitettiin lomituspalveluun.
Marraskuun 30. päivänä lomituspalvelukeskuksen työnjohto kävi tilalla ja totesi eläinsuojan puutteet pääosin korjatuiksi. Vesikatosta puuttui peltikate, ikkunoita oli rikki.
Puutteet piti korjata 17. joulukuuta mennessä. ”Ellei korjata, tila joutuu uudelleen lomituskieltoon”, lomituspalvelujohtaja kirjoitti päätöksessään.
Lomituspalvelu purki lomituskiellon ja lupasi kunnallisen lomituksen 1.12.2012 alkaen. Vieläkään lomittajat eivät saa mennä navetan ullakolle.
”Vaiherikas vuosi”, talonväki luonnehtii lähimenneisyyttä.
”Tilanne oli tiukka. Normaali-ihmisten kanssa tulemme toimeen, mutta meille on sanottu pahasti”, Marja-Leena Halt väittää.
Mika Haltin mielestä lomitusalueiden yhdistyminen huononsi palveluja. Saarijärvi-johtoisena asiat sujuivat hyvin.
Kaiken hässäkän keskellä eläimet on talonväen mukaan hoidettu hyvin. Laitumella lehmät olivat viime kesänä 88 päivää.
Naapuri Simo Görmanin mielestä lomituskielto oli aiheeton, navetta ei ollut romahdusvaarassa. ”Sairaalla porukalla teetettiin viikko turhaa työtä. Ullakko piti tyhjentää, jotta tarkastaja pääsi katsomaan.”
Karstulan lomituspalvelujohtajan näkemystä asiaan ei saatu, hän on poissa töistä toukokuun alkuun asti. REIJO VESTERINEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
