Suomi johtaa liittymien yleisyydessä maailman mobiilia tiedonsiirtoa

Teleoperaattorit panostavat kovaa vauhtia 4G-verkkoihin. Viestintäviraston mukaan haja-asutusalueiden tietoliikenteen ratkaiseminen vaatisi 700 megahertzin taajuuksien valjastamista uuteen käyttöön. Yli puolella suomalaisista on jo nyt käytössään laajakaistayhteys, jonka nopeus ylittää 10 megaa. Jaana Kankaanpää Kuva: Viestilehtien arkisto

Suomi on Ruotsin kanssa maailman kärkeä liikkuvan tiedonsiirron yleisyydessä. Liittymiä oli 126 sataa henkeä kohden vuonna 2013. Keskimäärin joka neljännellä suomalaisella on siis ei vain yksi, vaan kaksi matkapuhelinliittymää, joissa on myös käytössä datasiirto.

Tämä selviää Viestintäviraston viime viikolla julkistamasta tilannekatsauksesta.

EU-maiden kansalaisilla oli vuonna 2013 keskimäärin reilu 120 matkapuhelinliittymää sataa henkeä kohden. Suomessa ja Virossa lukema oli korkein: yli 160.

Viestintäviraston kokoaman seurannan mukaan liittymien määrä kasvoi viime vuoden alkupuoliskolla edelleen. Matkapuhelinten ja tablettien määrä ei tosin kasvanut kovinkaan paljon vaan tavalliset liittymät korvattiin palvelulla, jossa on puheajan lisäksi myös kiinteähintainen tiedonsiirtopaketti.

Tulevana vuonna mobiilipalveluiden käyttö laajentunee edelleen, kun operaattorit rakentavat kilvan 4G-verkkojaan.

Noin vuosi sitten myönnettyjen toimilupien ehtona on 95 prosentin väestöpeitto Manner-Suomessa kolmen vuoden aikana. Operaattoreista Elisa on ilmoittanut jo saavuttaneensa yli 94 prosentin peiton.

Haja-asutusalueen nettiliittymien tarjontaa täydentää muita verkkoja matalammalla, 450 megahertsin taajuudella toimiva Ukkoverkot Oy:n verkko.

Yhtiö aloitti viime keväänä operaattorina konkurssiin menneen Datame Oy:n seuraajana. Marraskuussa se kertoi pystyvänsä tarjoamaan 3–6 megan nopeudella toimivan yhteyden koko maassa.

Kiinteiden laajakaistayhteyksien määrä on viime vuosina vakiintunut, kuten Viestintäviraston oheinen grafiikka kertoo. Vuonna 2013 kiinteä liittymä oli käytössä 31 suomalaisella sadasta.

Tarkalleen ottaen niiden määrä putosi viime vuoden alkupuoliskolla noin 7 000:lla. Kiinteitä liittymiä oli viime vuoden lopussa 1,7 miljoonaa.

Kansainvälisen tilaston keulilla on selvästi Etelä-Korea, jossa kiinteiden nopeiden yhteyksien määrä on jatkanut tasaisesti kasvua.

Koska samassa taloudessa on yleensä useampi kiinteän laajakaistan käyttäjä, noin 62 prosentilla suomalaisista on nyt käytössä kiinteä yhteys. Useimmilla oli sen rinnalla käytössä henkilökohtainen mobiililiittymä.

Tänä vuonna punnitaan myös seitsemän vuotta sitten tehty periaatepäätös valtakunnallisesta laajakaistasta. Sen tavoitteena on rakentaa 100 megan yhteys enintään kahden kilometrin päähän 99 prosentille vakituisista asunnoista sekä yritysten ja julkisyhteisöjen vakituisista toimipaikoista.

Laajakaistahankkeita on paraikaa menossa eri puolilla maata. Hyvästä esimerkistä käy Pohjois-Savo, jossa paikalliset verkkoyhtiöt ovat neljän viime vuoden aikana saaneet kuituverkot kutakuinkin valmiiksi viidessä kunnassa. Kahdeksassa työ on yhä meneillään.

Vaikka EU vetäytyi uudessa maaseutuohjelmassa laajakaistatuesta, tukea myöntää näillekin alueille jatkossa kansallisista varoista Viestintävirasto. Kuntien maksuosuudet eivät muutu, vaan kunnan osuus runkoverkon budjetista pysyy reilussa 21 prosentissa.

Heikoin tilanne on sillä prosentilla väestöstä, joka ei kuulu laajakaista kaikille -suunnitelman piiriin. Tähän ryhmään kuuluu yli 50 000 suomalaista.

KAIJALEENA RUNSTEN

HENRIK SCHÄFER

Avaa artikkelin PDF