PAIKANNIMI KERTOO Vammat ja vieskat
Paikannimissä piileskelee jokisanoja, joita harva käyttää arjessa.
Putaaksi kutsutaan joen sivu-uomaa, joka yhtyy takaisin pääuomaan. Kuivana aikana pudas voi kuroutua lahdeksi tai pitkulaiseksi järveksi. Haukiputaan läpi virtaavan Kiiminkijoen putaat lienevät olleet kutuhaukien suosiossa.
Auran ja Euran nimien taustalla arvellaan olevan muinaisskandinaavinen vesiväylää merkitsevä sana, jota vastaa nykyruotsin åder, suoni.
Suurta virtaa merkitsevän vuoksen kanssa samaan sanapesueeseen kuuluvat sanat vuo ja vuolas. Kymi-sanasta kiistellään: oliko ensin Kymijoki vai suurta jokea merkitsevä sana kymi, jonka mukaan joki on nimetty.
Käsivarren eno-loppuiset joet sisältävät saamesta lainatun joen pääuomaa merkitsevän sanan. Pohjois-Karjalan Eno puolestaan merkitsee joen keskipaikkaa, jossa vesi virtaa voimakkaimmin.
Vammalan nimi palautuu ikivanhaan kantaskandinaavin sanaan vamma. Vamma käsittää kaksi suvantopaikkaa tai järveä ja niiden välisen kapeikon tai virtapaikan. Tällaisissa paikoissa sijaitsevat Pirkanmaan Vammala sekä Vammalan kylä Alastarolla.
Juankosken nimeen sisältyy koskea, virtaa tai putousta merkitsevä juka. Nykysuomelle käännettynä nimi olisi ”Koskenkoski”, mistä voi päätellä, ettei nimeäjä ole tuntenut juan merkitystä.
Vieskaksi on sanottu kosken yläpuolista rauhallista paikkaa. Ala- ja Ylivieskan kohdalla on Kalajoessa kosket.
TOPI LINJAMA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
