Paperikonehalli etsii yrittäjää Varkaudessa
Tässä hallissa oli ennen Stora Enson painopaperikone. Nyt siinä olisi 10 000 neliömetriä vapaata tilaa jollekin toiselle yritykselle. Hallin lattiaa tasoitetaan parhaillaan paperikoneen jäljiltä. Janne Nousiainen Kuva: Viestilehtien arkistoVARKAUS (MT)
Varkauden paperitehtaan entisessä paperivarastossa nakutellaan nykyisin omakotitaloja. Teijo-talot oli etsinyt mahdollisuutta laajentua Itä-Suomeen ja löysi paperivaraston hallista oivan tilan.
”Vastaavaa yhtenäistä tilaa, jossa on näin paljon neliöitä ei muualla ole. Pystyimme aloittamaan tuotannon heti ja puutavara tulee toiselta puolelta tietä”, kertoo tehtaanjohtaja Jarmo Sihvo eduista.
8 000 neliömetrin hallissa on kaksi runkoa ja Laukaan kunnan Leppäveden koulun pohja työn alla. Tuotanto alkoi maaliskuussa. Kun tehdas pyörii reilun vuoden kuluttua täysillä, voidaan yhtaikaa rakentaa 40 taloa. Työntekijöitä on silloin 60–70.
Talotehdas on Varkauden kärkihankeita. Esimerkki siitä, että seutu houkuttaa uusia työtä tarjoavia yrityksiä.
Kannustavia esimerkkejä kaivataan, sillä noin 1 100 työpaikkaa on kadonnut 110 yrityksestä rakennemuutoksen ja talouden taantuman vuoksi.
Suurin irtisanoja on ollut Stora Enso, joka on sulkenut neljä tehtaan viidestä paperikoneesta.
Varkauden seutukunta on vuodesta 2008 lähtien ollut äkillisen rakennemuutoksen (ärm) alue. Se tarkoittaa, että valtio kohdistaa irtisanottujen työllistämiseen ja yritysten tukemiseen erityistä huomiota.
Ärm-tukien aikana pitkäaikaistyöttömien määrä on vähentynyt, mutta työttömyysaste on noussut. Huhtikuussa Varkauden työttömyysprosentti oli 14,7.
Tehtaan tiloja yrittää täyttää kehitysyhtiö Navitas. Hommia riittää, sillä toinen halli ammottaa tyhjyyttä. Tilaa on 10 000 neliömetriä.
”Stora Enso haluaisi tilaan yhden vuokralaisen, mutta se on osoittautunut hyvin vaikeaksi löytää. Luulen, että tila on pakko jakaa usean vuokralaisen kesken”, Navitas-kehityksen toimitusjohtaja Pentti Välimäki sanoo.
Navitas toimii välimiehenä Stora Enson ja yrittäjäehdokkaiden välillä ja tekee alustavia investointilaskelmia.
”Laskimme esimerkiksi miten suuret investoinnit tarvittaisiin, jos halliin rakennettaisiin kauppakeskus”, Välimäki sanoo.
Parhaillaan hallissa tasoitetaan lattiaa paperikoneen jäljiltä. Stora Enso kustantaa lattiaremontin.
Yritysten ei välttämättä tarvitse asettua tehtaan tiloihin. Erilaisia hankkeita Varkauden seudulla on 80, joiden rahoittamiseen on varattu reilu 14,5 miljoonaa euroa vuosina 2008–2011.
Pohjois-Savon elykeskuksen ylijohtajan Kari Virrannan mielestä Varkaudessa paperitehdasta korvaavia yrityksiä on ollut vaikea löytää.
”Elinkeinorakenne on ollut tehtaan varassa, joten yrittämisen kulttuuria ei ole kehittynyt. Töitä yrittäjien löytämiseksi varkautelaiset tekevät, se täytyy tunnustaa. Ympäristö vain on niin hiivatin vaikea”, Virranta sanoo.
Työ- ja elinkeinoministeriön neuvottelevan virkamiehen Ilkka Korhosen mukaan Varkaus sijoittuu äkillisen rakennemuutoksen alueista menestyksessä keskivaiheille.
”Akkutehdas on varkaudessa yksi kärkihankkeista, mutta se ei ole lähtenyt liikkeelle. Toisaalta Stora Enso oli sulkemassa koko kombinaattia, mutta se onnistuttiin estämään. Kehitysyhtiö Varkaudessa on toiminut hyvin”, Korhonen sanoo.
Akkutehdas on esimerkki hankkeesta, jossa tuki ei ole johtanut pysyvään yritystoimintaan. Työpaikkoja pitäisi olla 45, mutta yritys on nyt selvitystilassa.
”Odotettiin, että akkutehdas lähtisi aikaisemmin kannattamaan. Se voi vielä onnistua, mutta rahoitusta pitäisi saada aika paljon lisää”, Korhonen sanoo.
Akkutehdasta on tuettu noin 4,2 miljoonalla eurolla.
AIMO VAINIO
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
