OECD patistaa Suomea rakennemuutoksiin
Suomen tulee jatkaa kunta- ja eläkeuudistuksiaan sekä siirtää verotuksen painopistettä yritysten verottamisesta kiinteistö- ja kulutusveroihin, teollisuusmaiden järjestö OECD patistelee.
Korkean teknologian osaamiseen perustuvaa yrittäjyyttä tulisi kannustaa ja työllistymistä tukea.
Järjestö julkisti keskiviikkona joka toinen vuosi tehtävän maaraportin Suomen taloudesta.
OECD:n pääsihteeri Angel Gurría painotti, että suomalaisten on kansana tärkeää löytää yhteinen sävel rakennemuutosten tekoon.
Hän muistutti, että viennin heikennyttyä työn yksikkökustannukset ovat nousseet enemmän kuin useimmissa muissa maissa, yli 35 prosenttia sitten vuoden 2000.
Katsokaa maita, jotka ovat tämän asian jo korjanneet, hän sanoi listaten kaikki talouskriisin jälkeen pohjalla käyneet Euroopan maat Italiaa ja Ranskaa lukuun ottamatta.
”Muut ovat asian ymmärtäneet. Teidän pitää myös nopeasti korjata tilanne, tai joku muu vie vientimarkkinoilla paikkanne.”
Järjestöön kuuluu 34 teollisuusmaata.
Komissaari Olli Rehn (kesk.)painotti täsmälleen samaa keskiviikkona Kuntaliiton talous- ja rahoitusfoorumissa.
Oli Gurríalla myös myönteistä sanottavaa. Hän suitsutti suomalaisten korkean teknologian osaamista ja koulutusjärjestelmää, joiden varaan yrittäjyyttä pitäisi hänen mielestään olla helppo rakentaa suhteessa moniin muihin maihin.
Lisäksi hän rauhoitteli uudistusten aikataulua sanomalla, että parhaan eli kolmen A:n luottoluokituksen ”viimeisenä linnakkeena” uudistukset on varaa jakaa pidemmälle ajanjaksolle ilman, että julkisen velan hoito siitä kärsii. Oleellista on pitkäjänteisyys ja se, että muutoksiin sitoutuvat myös työmarkkinajärjestöt ja yritykset.
Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) tarttui mielissään ajatukseen rakenneremontin ajoittamisesta useammalle vuodelle.
Tekemällä kolmen miljardin sopeuttamistoimet yhden vuoden aikana lisättäisiin helposti työttömyyttä ja vaimennettaisiin talouskasvua, hän kommentoi STT:lle.
Gurrían viesti on ristiriitainen EU-säännösten kanssa, sillä Suomen julkinen velka on kohoamassa riskirajan yli, kun se ylittänee tänä vuonna 60 prosenttia bruttokansantuotteesta.
Olli Rehn toistikin kuntapäättäjille aiemman viestinsä, että rakennemuutosten toteuttamisella alkaa olla ”jo kova kiire”.
OECD:n raportin kehuja kuunnellessa on Aalto yliopiston professorin Sixten Korkmanin mukaan muistettava, että vertailukohtana on keskiarvoluku, joka perustuu monia asioita erittäin huonosti hoitaneiden maiden arvoihin.
”Siinä vertailussa olemme hyvä oppilas, mutta Pohjoismaissa olemme häntäpäässä”, hän kommentoi torstaina Helsingin Sanomissa.
KAIJALEENA RUNSTEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
