Yliö: Vältä digisyrjäytyminen ja vedä valokuitu omaan kylään
Tietoliikenneyhteyksien toimimattomuus näkyy ja vaikuttaa maaseudulla arjessa, työssä ja yrittäjyydessä sekä kaikissa tulevaisuuden näkymissä, kirjoittavat Marianne Selkäinaho maa- ja metsätalousministeriöstä ja Noora Pehkonen Ruokavirastosta. ”EU:n maaseuturahoitus on tällä hetkellä ainoa julkinen rahoituslähde laajakaistayhteyksien kehittämiseen.”
Valokuituverkkotyömaa. Kuvituskuva. Kuva: Sami KarppinenNyt on kriittinen hetki varmistaa toimivat verkkoyhteydet joka puolella Suomea, sillä palvelujen digitalisoituminen ei pysähdy.
Suomi siirtyy asteittain digitaalisten palveluiden ensisijaisuuteen viranomaisasiointikanavana. Tulevaisuudessa siis kaikki palvelut ja tiedonvälitys siirtyvät entistäkin enemmän verkkoon. Esimerkiksi television katselu tulee vaatimaan riittävällä nopeudella ja vakaudella toimivan internetyhteyden, kun antenni-tv-lähetykset jonain päivänä päättyvät.
Traficomin tilastojen mukaan kaupunkien ulkopuolella ja harvaan asutulla maaseudulla yli puolelta kotitalouksista puuttuu nopea kiinteä verkkoyhteys.
Digitalisaation heikoin lenkki onkin juuri puutteet maaseudun verkkoyhteyksissä, ja nämä puutteet lisäävät digisyrjäytymistä. Digisyrjäytyminen tarkoittaa jäämistä verkkoon siirtyneiden palveluiden ulkopuolelle.
Tietoliikenneyhteyksien toimimattomuus näkyy ja vaikuttaa maaseudulla arjessa, työssä ja yrittäjyydessä sekä kaikissa tulevaisuuden näkymissä.
EU:n maaseuturahoitus on tällä hetkellä ainoa julkinen rahoituslähde laajakaistayhteyksien kehittämiseen. Rahoitusta on yhä noin 30 miljoonaa euroa jäljellä ja sitä voi hakea vuoteen 2027 asti.
Tätä rahoitusta haetaan vuoden loppuun asti elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista (ely-keskus) ja vuodenvaihteen jälkeen elinvoimakeskuksista.
EU:n maaseuturahoitus ei edellytä kunnan rahoitusosuutta eli mahdollistaa yhteyksien rakentamisen myös niillä alueilla, joissa kuntaa ei saada mukaan hankkeeseen.
Hankkeissa rakennettava kiinteä verkkoyhteys on aina langatonta yhteyttä nopeampi ja toimintavarmempi.
Kiinteä verkkoyhteys eli valokuitu on käytännössä kaapeli, jota pitkin verkkoyhteys tulee kotiisi asti ja on ainoastaan sinun käytössäsi. Mobiiliverkossa todellinen siirtonopeus riippuu aina siitä, kuinka monta käyttäjää on kiinni samassa tukiasemassa, kuinka monta seinää, puuta tai mäennyppylää käyttäjän ja tukiaseman välissä on, sattuuko olemaan huono sää ja niin edelleen.
Vastakkainasettelua kiinteän ja mobiilin laajakaistayhteyden välille ei kuitenkaan kannata rakentaa.
Valokuitua ja mobiiliteknologiaa – olipa se sitten 4G, 5G tai 6G – ei pitäisi oikeastaan edes verrata toisiinsa, sillä niiden käyttötarkoitukset ovat tyystin erilaiset. Mobiiliyhteydet rakentuvat valokuituyhteyden päälle ja suurin tietomäärä liikkuu valokuitua pitkin. Valokuitu on nopein ja varmin yhteys, mutta ei piuhaa voi jokaiseen lampaaseen tai lehmään yhdistää.
Langatonta verkkoa tarvitaan, jotta voit jakaa kuidulla tulevan yhteyden eri laitteisiin kotonasi tai yrityksessäsi. Molempia siis tarvitaan.
Tällä hetkellä markkinoidaan isosti 5G-yhteyksiä. Jotta 5G-verkko toimii, se vaatii entistä kattavamman valokuituverkon. Jos asuinalueellasi ei ole valokuituverkkoa, sinne ei tule 5G-verkkoakaan.
EU:n maaseuturahoituksen mahdollistamissa laajakaistahankkeissa valokuituyhteys rakennetaan myös alueella oleville mastoille, jolloin mobiiliyhteydetkin paranevat maston ympärillä.
Uusia investointeja niin valokuituun kuin mobiiliverkkoihin tarvitaan myös siksi, että koko maan kattava 2G-verkko tullaan ajamaan alas. 2G-verkkojen alasajo antaa teleyrityksille mahdollisuuden siirtyä edistyneempiin verkkoteknologioihin.
Suomessa teleoperaattorit ovat velvollisia ylläpitämään 2G-verkkoja vuoden 2029 loppuun asti. Tämän jälkeen lukuisat hälytys- ja seurantajärjestelmät lakkaavat toimimasta, ellei niitä päivitetä uudempiin.
Kymmenen viime vuoden aikana EU:n maaseuturahoituksella on rakennettu lähes 20 000 uutta valokuituliittymää eri puolille Suomea. Tätä lukemaa arvioidessa tulee huomioida, että rahoitus kohdistuu nimenomaan maaseutualueille ja harvaan asutuille sellaisille.
Liittymien käyttäjille tehdyssä kyselyssä 95 prosenttia vastaajista kertoi olevansa tyytyväinen valokuituliittymäänsä. Valokuidun myötä arki sujuu: yrittäjyys, etätyö ja opiskelu on mahdollista, sähköinen asiointi onnistuu ja suoratoistopalvelut toimivat.
Toimivilla verkkoyhteyksillä on merkitystä myös kotimaisen ruoantuotannon säilymisen kannalta: valokuitu helpottaa esimerkiksi suurten tietomäärien siirtämistä ja etävalvontaa maatiloilla.
Valokuidulla on kriittinen merkitys syrjäisestä sijainnista aiheutuvan haitan minimoimiseksi sekä paikan vetovoiman lisäämiseksi. Verkkoyhteyksien rakentaminen luo uskoa tulevaisuuteen ja madaltaa alueiden välistä eriarvoisuutta, kun harvaan asutulla maaseudulla päästään kiinni samoihin mahdollisuuksiin kuin kaupunkialueillakin.
Koko yhteiskunnan kannalta asukkaiden ja palveluiden pysyminen maaseudulla on myös turvallisuuskysymys.
Marianne Selkäinaho
johtava asiantuntija
maa- ja metsätalousministeriö
Noora Pehkonen
johtava asiantuntija
Ruokavirasto
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
