Tulevaisuustutkija: Isot puu- ja ruokakaupan toimijat sotkevat markkinat
"Ketjun ääripäissä ovat tyytymättömät ja toisiaan etsivät tuottajat ja kuluttajat. Mutta löytävätkö he toisensa?"
Tuomas Kuhmonen korjaa energiapuuta kotitilallaan Vesannolla. “Valitettavasti biotalousbuumi on ollut toistaiseksi vasta maakuntien ja paikallisten yrittäjien varassa. Muutos isoissa kaupungeissa hiilestä pois on hidas.” Kuva: Jukka PasonenTulevaisuudentutkija Tuomas Kuhmonen viettää välipäiviä kotimetsässään Vesannolla Pohjois-Savossa. Henkilökohtaisena kärkihankkeena on juuri nyt bioenergia, aivan kuin maan hallituksella on biotalous.
Kuhmosen hanke sujuu kuitenkin hallitusta sutjakammin, sillä hänellä on valmis tuote ja sillä markkinat.
”Täällä on hyvä tilanne, sillä paikalliset lämpöyrittäjät ostavat kaiken energiapuun. Mutta puukaupan tilanne yleisemmin on perverssi: pystypuukaupasta saa enemmän kuin ajamalla puut itse tien varteen.”
Kuhmonen on tutkinut Turun yliopistossa valintoja, kehittämistä, muutosta ja maaseudun tulevaisuutta. Puukaupassa näkyy hänestä hyvin se, mikä suomalaista yhteiskuntaa vaivaa:
”Isoista toimijoista on suurta haittaa. Markkinat eivät toimi kunnolla. Myös ruokamarkkinoilla ketjun ääripäissä ovat tilanteeseen tyytymättömät, heikot ja toisiaan etsivät tuottajat ja kuluttajat. Mutta löytävätkö he toisensa?”
Kuhmosen mielestä suuryritykset ja korporaatiot pilaavat markkinat ja ovat lisäksi juurruttaneet kankeutensa koko suomalaiseen ajattelumaailmaan. Byrokratia ja muodolliset prosessit kohmettavat kaiken.
”Se näkyy laiessa, ihmisten toimintamalleissa, kaikessa. Odotetaan, että valtio, ammattiliitot tai uusi Nokia pelastaa meidät, vaikka ainoa, joka on kyennyt työllistämään lisää, ovat pienyritykset. Mutta niillä ei ole edes paikkaa neuvottelupöydissä.”
Tutkijaa turhauttaa. Miljardien eurojen maaseutuhankkeista olisi voinut saada nykyistä enemmän irti, ja maatiloilla taas viranomaiset ja viljelijät uhraavat suunnattomasti aikaa ja yhteistä rahaa olemattoman hyödyn eteen.
”Synnytetään suunnaton pinta-alahärdelli, kun tarkastaja-armeija kiertää aaria, jotta saa perittyä kolme euroa takaisin.”
Kuinka syvällä tässä hulluudessa oikein ollaan? Kuhmosen mukaan niin upoksissa, ettei pinnan yläpuolista maisemaa nähdä lainkaan.
”Myös MTK on, mutta varsinainen muutoksen jarru on hallinto. Päättäjien pitäisi ajatella, että esimerkiksi kymmenen vuoden kuluttua maaseutuhallintoa on vain kolmannes nykyisestä. Se ohjaisi toimintaa enemmän kuin yksittäiset asetukset”, Kuhmonen sanoo hallituksen normitalkoista.
Lue koko haastattelu maanantain MT:stä.
Uutinen on korjattu kello 9:55. Pystykaupasta saa nykyisin enemmän kuin hankintahakkuista. Aiemmin tilanne oli aina päinvastoin.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
