vierasyliö Maaseutu voi olla yritystoiminnallesekä katapultti että kiviriippa

Yrittäjyyden merkitys uusien työpaikkojen syntymisessä ja alueiden hyvinvoinnissa on kiistaton, oli sitten kyseessä asukas- ja yritysmääriltään suuri kaupunki tai pieni maaseutumainen pitäjä.

Kaupunkien ja maaseudun erilaiset tilannetekijät, kuten väestörakenne ja sijaintitekijät, luovat kuitenkin toisistaan poikkeavat olosuhteet yrittäjyydelle.

Mitkä tekijät sitten maaseudulla edistävät tai estävät yrittäjyyden toteutumista ja yritystoiminnan kasvattamista?

Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n aineistojen perusteella rahoitusvaikeudet ovat ydinmaaseudulla ja harvaan asutulla maaseudulla hyvin harvinaisia. Esimerkiksi EK:n marraskuun 2011 pk-yritysten toimintaympäristökyselyyn osallistuneista maaseutuyrittäjistä yksikään ei ollut kohdannut merkittäviä rahoitusvaikeuksia.

Sen sijaan kaupunkimaisilla alueilla toimivista yrittäjistä noin viisi prosenttia oli käytännössä jäänyt ilman hakemaansa lainarahoitusta.

Erot ovat merkittäviä ja

huomionarvoisia. Varsinkin kun huomioidaan, että ulkoisen

rahoituksen kysyntä oli

suhteellisesti yhtä vilkasta

kaupungeissa ja maaseudulla.

Näyttää siis siltä, ettei rahoituksen saatavuus ole kovinkaan suuri este yritystoiminnan

kehittämiselle ydinmaaseudulla ja harvaan asutuilla alueilla.

Tämä johtunee ainakin osittain siitä, että moni maaseutujen pk-yrittäjistä toimii kotiseudullaan ja suuri osa yrityksistä on perheyrityksiä vähintään toisessa polvessa. Toisin sanoen yritysjohtajilla ja heidän perheenjäsenillään on usein myös pitkäaikaiset ja luottamukselliset asiakassuhteet paikallisiin yritysrahoittajiin.

Lisäksi maaseudun pienyritysten merkitys alueen työllisyydelle on usein suhteellisesti suurempi kuin vastaavankokoisten yritysten kaupungeissa. Nämä tekijät voivat luonnollisesti vaikuttaa myönteisesti rahoituksen

saatavuuteen ja hintaan.

Asukasmäärältään pienemmillä paikkakunnilla voi olla siis

joitakin positiivisia kilpailukykytekijöitä verrattuna

suurempiin kaupunkeihin.

Usein pienissä kunnissa yritysjohtajat, kuntapäättäjät ja yritysrahoittajat tuntevat toisensa hyvin, mikä voi näkyä muun muassa voimakkaana yhteisöllisyytenä ja monipuolisina yhteistyön muotoina eri toimijoiden välillä.

Samalla pieni paikkakunta voi kuitenkin asettaa myös joitakin tiedostamattomia

rajoitteita yrittäjän riskinottohalukkuudelle ja yritystoiminnan kasvattamiselle.

Tämä johtuu siitä, että yksittäisten pk-yrityksen merkitys alueen hyvinvoinnille saattaa olla hyvinkin merkittävä, mikä voi näkyä yrittäjän toiminnassa ylikorostuneena vastuuntuntona ja riskien välttämisenä. Lisäksi rehellisesti toimineen, mutta alkuperäisessä yrityksessään epäonnistuneen maaseutuyrittäjän on usein vaikea jatkaa yrittäjäuraansa uudessa yrityksessä.

Aikaisempi epäonnistuminen on pienellä paikkakunnalla

nopeasti kaikkien tiedossa ja luo monesti pitkäkestoisen varjon uuden yritystoiminnan ylle. Usein esimerkiksi sarjayrittäjyys keskittyy kaupunkeihin, joissa mahdollinen epäonnistumiskokemus ei samalla tavalla vaikeuta yrittäjän uutta alkua.

Pahimmillaan pieni paikkakunta saattaa siis toimia yrityksen kasvun jarruna, jos yrittäjä välttää riskinottoa epäonnistumisen ja sitä usein seuraavan leimautumisen takia. Tämä voi erilaisten markkinaolosuhteiden lisäksi osittain selittää sitä, miksi yritysten voimakkaat kasvutavoitteet ovat kaupunkimaisilla alueilla monesti

yleisempiä kuin maaseudulla.

Esimerkiksi EK:n toimintaympäristökyselyn kaupunkiyrityksistä kaksi kolmasosaa ja maaseutuyrityksistä alle puolet tavoitteli toiminnassaan

vähintään kymmenen prosentin vuotuista kasvua.

Tarvitaan uudenlaista yrittämisen kulttuuria ja myönteistä yritysilmastoa.

Nykyiset yrittäjyysasenteet kaipaavatkin päivittämistä myös maaseudulla. On tunnustettava, että epäonnistuminen kuuluu yrittäjyyteen siinä missä onnistuminenkin.

Kerran yritystoiminnassaan epäonnistunut yrittäjä ei välttämättä ole yrittäjätaidoiltaan kyvytön. Päinvastoin, hänelle on voinut kehittyä arvokasta osaamista pienyritysten

johtamisesta, joka edesauttaisi uusien yritysten selviytymistä ja helpottaisi yritysten

kasvattamista.

Myös kuntapäättäjät voivat omilla toimillaan edistää myönteisen yritysilmaston rakentamista.

EK:n tutkimusten mukaan hyvä yritysilmasto on todennäköinen, jos kunta ottaa yritysvaikutukset huomioon kaikessa päätöksenteossaan, hyödyntää alueen yrityksiä kuntapalveluiden tuottamisessa ja toimii aktiivisesti ja läpinäkyvästi yritysten kanssa.

Näin saadaan luotua luottamuksellinen ja vuorovaikutuksellinen kasvualusta maaseudun pienyrityksille.

JARI HUOVINEN

Kirjoittaja on pk-asioiden ja yrittäjyyden asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitossa EK:ssa.

On tunnustettava, että epäonnistuminen kuuluu yrittäjyyteen

siinä missä

onnistuminenkin.

Avaa artikkelin PDF