Taloustilanne heijastuu opintoaikoihin
Opinto-ohjauksen lisääminen lyhentää opiskeluaikoja, rehtori Jukka Kola sanoo. Helsingin yliopiston syyslukukausi alkaa toinen syyskuuta. Markku Vuorikari Kuva: Viestilehtien arkistoHelsingin yliopiston uusi rehtori, maatalouspolitiikan professori, Jukka Kola haluaa pysäyttää yliopisto-opiskelijoiden opintoaikojen venymisen.
”Opintojen pitkittyminen ei ole kenenkään etu, ja sillä on suoranaisia kansantaloudellisia haittavaikutuksia.”
Yliopisto voi vähentää opintoaikojen venymistä lisäämällä opintojen ohjausta, rehtori sanoo.
”Opiskelijan tekemä henkilökohtainen opintosuunnitelma, jonka vastuuopettaja hyväksyy, on avain opintojen suunnitelmalliseen etenemiseen.”
Lisäksi yliopiston pitää Kolan mielestä saada koukutettua opiskelijat omakseen.
”Yliopiston on pystyttävä luomaan opiskelumotivaatio ja saamaan opiskelija tuntemaan yliopisto omakseen heti ensimmäisen viikon, viimeistään syksyn, aikana.”
Opintojen etenemistä saattaa tulevaisuudessa myös nopeuttaa suunnitteilla oleva järjestelmä, jossa kandidaatin tutkinnon jälkeen maisteriohjelmiin pitäisi erikseen hakea. Tällöin suosituimpiin ohjelmiin mukaan mahtumisesta täytyisi kilpailla.
Lähtökohtana Kola pitää, että opintoja ei lopeteta kandidaatin tutkintoon, vaan jokainen jatkaa maisteriksi. ”Kandit kilpailisivat samoista työpaikoista ammattikorkeakoulusta valmistuneiden kanssa.”
Yliopisto ja opiskelijat eivät yksin voi ratkaista opiskeluaikojen venymistä, vaan siihen vaikuttaa muukin yhteiskunta, rehtori toteaa.
”Heikko työllisyystilanne saa opiskelijat pysymään kirjoilla yliopistossa, vaikka tutkintoon vaadittavat opinnot olisi kokonaan suoritettu.”
Valtion budjettineuvotteluissa keskusteluihin on noussut opiskelijoiden opintoraha. Rehtori ei usko, että opintorahan leikkaaminen parantaisi valtion taloutta tai lyhentäisi opintoaikoja.
EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta Helsingin yliopisto olisi valmis perimään lukukausimaksuja.
Heikko työllisyystilanne kurittaa etenkin humanistisia aineita opiskelleita.
Kaikilla aloilla työllisyystilanne ei kuitenkaan ole huono. Esimerkiksi tuoreet lääkärit ja juristit löytävät töitä edelleen hyvin.
Myös maataloustieteitä opiskelleet ovat työllistyneet kohtalaisen hyvin.
Kola muistuttaa, että kaikilta aloilta voi ryhtyä valmistuttuaan myös yrittäjäksi. Yliopisto aikookin panostaa enemmän yrittäjyyden opettamiseen ja tutkimiseen.
Tutkimuksen tason Kola toteaa Helsingin yliopistossa olevan kilpailukykyistä. Vertailuissa yliopisto yltää 50–100 parhaan joukkoon maailman 15 000 yliopistosta.
”Hyvä tutkimus takaa, että opetuksessa annetaan opiskelijoille uusin tieto ja valmistuttuaan opiskelijat vievät uudet opit yhteiskunnan hyväksi.”
Heikko taloustilanne on kuitenkin vähentänyt Suomessa tutkimukseen suunnattuja rahoja. Se voi kostautua tulevaisuudessa.
”Muissa pohjoismaissa tutkimukseen on panostettu huonoinakin vuosina, koska siinä nähdään pitkän aikavälin hyödyt. Emme mekään bulkin myynnillä tule pärjäämään.”
Rehtori pitää tärkeänä, että Suomeen saadaan tutkijoita ja opiskelijoita ulkomailta, koska he tuovat mukanaan uusia tuulia.
Keinot houkutella tutkijoita ovat kuitenkin tiukassa, kun samaan aikaan myös maailman muut yliopistot haluavat parhaat tutkijat itselleen.
Kola on vuodesta 1992 lähtien hoitanut Helsingin yliopiston maatalouspolitiikan professorin tehtävää, vuoteen 1999 asti viransijaisena ja siitä lähtien vakinaisena.
Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan dekaanina hän toimi 2004–2009 ja yliopiston vararehtorina 2010–2013.
Rehtorina hän aloitti ensimmäinen elokuuta. Samalla päättyi maatalouspolitiikan kursseilla luennointi ja opinnäytetöiden ohjaus.
”Haikeaa jättää opetus. Nuorten parissa on ollut aina mukavaa.”
Kola on kotoisin entisestä Lappeen kunnasta maitotilalta. Hänen veljensä on jatkanut tilanpitoa.
TUURE KIVIRANTA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
