Suomen elintarvikevienti oli viime vuonna 1,47 miljardia euroa. Tälle vuodelle viennin arvoksi arvioidaan 1,7 miljardia euroa.
Viennille on tämän vuoden aikana auennut useita kiinnostavia markkinoita. Pöhinää on joka suunnalla. Kasvua on reilusti ja näkymät näyttävät hyviltä.
Kaikki hyvinkö? Ei, kun tulee vuosi 2020, pitäisi viennin olla kolme miljardia euroa. Alan vienti on oikeastaan vasta lapsen kengissä ja yrityksillä paljon tehtävää.
Valtiolla viennin kenttätyötä johtava Esa Wrang luettelee parannuskohtia sekä yritykselle että valtiolle:
Tähtää kuluttajamarkkinoille.
"Useat yritykset tyytyvät raaka-aineiden vientiin", Food from Finland -vientiohjelmaa vetävä Finpron elintarvikealan toimialajohtaja Wrang sanoo.
Food from Finland on tähän mennessä toteuttanut yli 100 suomalaisen ruoan ja juomien promootio- ja ostajatilaisuutta noin 15 eri maassa.
Lisäarvoa saadaan kuluttajatuotteista, mutta suoraan vientiin tehtyjen tuotteiden määrä on vähäinen. Varsinkin suoraan kuluttajille tietyille markkinoille suunniteltuja tuotteita löytyy Suomesta vasta kourallinen.
Suomeen kehitetty tuote tuskin toimii.
"Alkoholituotteissa on pieniäkin yrityksiä, jotka ovat brändänneet tuotteet hyvin. Yritysten ei tarvitse olla isoja."
Lisää resursseja, sillä kuluttajamarkkinoille pääsy on työlästä.
"On isojakin yrityksiä, joissa vientiä hoitaa yksi tai kaksi henkilöä, kun kotimaan myynnissä on kymmeniä tai satoja henkilöitä", Wrang sanoo.
Resurssien vähyys ei ole ihme, sillä vienti on harvassa elintarvikeyrityksessä keskeinen osa liiketoimintaa.
Valitse jakelukanava. Muissa maissa jakelukanavia on useita. Maailmalla niitä on kymmeniä erilaisia.
"Suomessa on totuttu toimimaan yhden tai kahden jakelukanavan kautta. Maailmassa ei ole toista maata, jossa olisi vain yksi tai kaksi jakelukanavaa", Wrang sanoo.
Valmistaudu kilpailuun. Suomesta pyritään markkinoille, joilla muut maat ovat jo. Kilpailusta vapaita markkinoita ei ole enää missään.
"Takamatkalta on lähdetty. Emme ole olleet minkään maan markkinoilla ensimmäisenä", maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio kertoi maataloustoimittajien tilaisuudessa.
Apua on tarjolla. Food from Finland esimerkiksi järjestää tänä vuonna noin 40 vienninedistämismatkaa ympäri maailmaa.
Tukea valtiolta. Ruuan vienti onnistuu EU:ssa ilman valtion apua, mutta muualla yritykset eivät pärjää yksin.
"Poliittiset päätökset ovat olleet oikeita, mutta askeleet vielä liian lyhyitä", Wrang sanoo.
Esimerkiksi Ruotsin Food from Sweden -ohjelma on jo yli 20-vuotias. Rahoitus siellä on taattu kolmeksi vuodeksi. Suomessa rahoitus on vuosittain katkolla ja Food from Finland on kolmivuotias.
Ruotsin ruuan vienti on noin viisi miljardia euroa.
Suomen pitää myös pyrkiä eroon alihankkijan maineesta. Nyt vienti on pääosin raaka-aineita.
Valtion ja ministereiden vetoapu on yrityksille elintärkeä.
"Ulkomaankaupassa ei ole toista yhtä suojattua toimialaa. Osaksi suojataan oman maan tuotanto, mutta halutaan varmistua myös tuontituotteiden laadusta", Wrang sanoo.
Jos edellä mainituissa asioissa toimintaa terävöitetään, voi tavoite olla saavutettavissa.
Elintarviketeollisuusliiton toimitusjohtaja Pia Pohja pitää tavoitetta kovana mutta realistisena.
"Viennissä suunta on ylöspäin. Myönteistä on, että se kasvaa useilla toimialoilla", Pohja sanoo.
Wrang kritisoi toimijoita kiihdyttääkseen kehitystä kovempaan vauhtiin.
"Olen 25 vuotta tehnyt vientityötä. Koskaan en ole nähnyt näin kovaa sykettä ruokaviennin ympärillä", Wrang sanoi satapäiselle yleisölle Lidlin vientitilaisuudessa pari viikkoa sitten.
