”Uskon, että palvelut lisääntyvät keskimäärin paljon tai erittäin paljon", maaseudun sote-palvelut kiinnostavat yrityksiä
Terveyspalveluyritykset Attendo ja Pihjalalinna ovat kiinnostuneita maaseudun terveyspalveluista.
Terveyspalveluyritys Attendo kertoo ottaneensa hoitoonsa toistaiseksi vain julkista sosiaali- ja terveydenhuoltoa eli asiakkaaksi on tultu kunnan kautta. Jatkossa yritykset pääsevät käsiksi julkisesti rahoitettuihin palveluihin suoraan asiakkaidensa valintojen kautta.Syrjäseutujen sote-palvelut kiinnostavat yksityisiä terveysyrityksiä.
”Kyllä kiinnostavat. Meillä on jo kokemustakin niistä, koska hoidamme julkisia palveluita siellä, mistä julkiset toimijat ovat vetäytyneet”, Attendon viestintäjohtaja Lauri Korkeaoja sanoo.
Attendo hoitaa Rääkkylän, Puolangan, Tohmajärven, Kärsämäen, Pyhtään, Sulkavan ja Sysmän sote-palvelut ja pyörittää hoivakoteja ympäri maata.
Lähellä oleva lääkäri on Attendon lupaama lähipalvelu.
”Jos se on ollut tähän saakka mahdollista alle 3 000 asukkaan Puolangalla, se on mahdollista jatkossakin.”
Korkeaojan mukaan Attendon palvelu kunnissa jatkuu sote-ulkoistussopimusten nojalla.
Maaseudulla palvelut voivat parantua, kun yritykset pääsevät perustamaan toimipisteitään kuntiin. Tähän saakka on voinut valita vain julkisen, esimerkiksi toisen kunnan terveyskeskuksen.
”Tähän saakka kaikissa kunnissa ei ole edes ollut lääkäriä tai kunta on keskittänyt palvelut keskustaan. Uskon, että palveluiden harvenemiskehitys hidastuu”, Korkeaoja sanoo.
Hallituksen tiistaina eduskunnalle antaman lakiesityksen mukaan vaativammasta asiakkaasta maksetaan palveluntuottajalle isompaa korvausta. Maakunnilla on myös mahdollisuus maksaa enemmän syrjäseutujen palvelusta.
Korkeaoja uskoo, että nämä kannustavat tuomaan palveluita lähemmäs esimerkiksi iäkkäitä ja työttömiä.
Myös Pihlajalinna uskoo, että uudistus hyödyttää maaseutua.
”Meillä ei ole mitään allergiaa syrjäseutuja kohtaan”, sanoo Pihlajalinna-terveyskonsernin toimitusjohtaja Aarne Aktan.
”Uskon, että palvelut lisääntyvät keskimäärin paljon tai erittäin paljon. Erittäin paljon kaupungeissa ja paljon myös syrjäseudulla.”
Pihlajalinnalla on läntisessä Suomessa hoidossaan Jämsän, Mänttä-Vilppulan, Parkanon, usean kunnan Kuusiolinnan sekä muutaman pienen kunnan kokonaisulkoistukset.
Tulevien sote-keskusten sijainnit riippuvat alueen laajuudesta ja asukaspohjasta. Aktan arvioi, että 10 000 asukasta on sote-keskukselle ”aika lupaava alue”.
”Jämsä on varma, Mänttä todennäköinen eikä Vilppulakaan mahdoton. Ei sote-keskus voi ihan pienikään narikka olla, mutta pienemmille paikoille voi tulla etäasemia ja lääkäreitä olemme liikutelleet jo nyt.”
Sote-keskuksen perustaminen ei tarkoita nykyisen terveyskeskusverkon säilymistä sellaisenaan, sillä syrjäkylien palvelut voidaan luvata hoitaa esimerkiksi liikkuvilla palveluilla, huomauttaa sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtaja Kirsi Varhila.
Sosiaali- ja terveyskeskuksen kokoa kasvattaa sosiaalitoimi. Sivummalta löytyy varmaan edullisia kiinteistöjä.
Voisivatko kaupunkilaiset käydä maalla sote-keskuksessa?
”Enpä usko, että tapahtuu. Etäisyys kodista ja työpaikasta on niin merkittävä asia”, Aktan sanoo.
Pihlajalinna julkisti torstaina alkuvuoden huimat kasvulukunsa ja kertoi perustavansa tänä vuonna 15 uutta lääkärikeskusta ympäri Suomen ja panostavansa digitaalisuuteen: yhtiöllä on uusi etälääkärisovellus ja se aikoo olla digitaalisissa palveluissa ykkönen tänä vuonna.
Sote-ulkoistussopimukset siirtyvät sote-uudistuksessa maakunnille, koska kunta ei enää jatka palvelujen tuottamista vuodesta 2019 lähtien. Ulkoistuksia on tehnyt parikymmentä kuntaa ja kuntayhtymää.
Siirrosta seuraa, että maakunnat neuvottelevat sopimusten irtosanomisista tai jatkamisen ehdoista tuottajayhtiöiden kanssa. Asiakkaita ulkoistukset eivät sido, joten jokainen saa valinnanvapauslain nojalla valita palvelunsa siitä sote-keskuksesta, josta haluaa.
Ulkoistustaho ei voi kuitenkaan kaksoislaskuttaa samoista asiakkaista.
Varhilan mukaan hallitus olisi voinut myös irtisanoa sopimukset saman tien ja koetella menettelyään perustuslakivaliokunnassa, mutta tulos näytti epävarmalta.
Kysymyksessä on erilaajuisia ja erilaisin ehdoin tehtyjä sopimuksia, joten vastuu sopimusten jatkosta jätettiin maakunnalle.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
