Kemi-Tornion kromi hyötyyAfrikan kalliista sähköstä

KEMI/TORNIO (MT)

15 kilometrin päähän Kemistä on maapallon mullistuksissa kehkeytynyt EU:n ainoa suuri kromikerrostuma. Sitä Outokumpu Chrome jyrsii hyvällä kannattavuudella asiakkaanaan Tornion jaloterästehdas.

Kaivos on ollut pitkään hyvin kannattava, mutta parin vuoden aikana se on parantunut entisestään.

Ferrokromin eli raudan ja kromin seoksen tuotanto on saanut yllättävän edun sen vuoksi, että kovimmat ferrokromin tuottajayhtiöt Etelä-Afrikassa ja Zimbabwessa kärsivät sähkön hinnan noususta, Kemi Chromen kaivoksen toimitusjohtaja Antti Pihko kertoo.

Sähkön hinta nousee siellä sen vuoksi, että voimaloita ei ole rakennettu tarpeeksi, sekä siirtoyhteyksien vuoksi. Linjojen rakentaminen on kallista ja hankalaa pitkien etäisyyksien ja hankalan maaston vuoksi.

Eteläafrikkalaiset kaivokset ovat alalla suurimpia ja markkinajohtajia, minkä vuoksi ne pystyvät nostamaan ferrokromin hintaa sähkön kallistuttua. Se parantaa Outokummunkin tilannetta.

Outokummun Tornion tehtaan ferrokromin sulattamot ja teräsvalssaamot käyttävät sähköä hurjat määrät. Nykyisin käyttö on pari terawattituntia vuodessa eli 2,5 prosenttia koko Suomen sähkönkäytöstä.

Tehtaalle on tulossa uusi ferrokromin sulatuslinja, joka lisää sähkön käytön peräti kolmeen terawattituntiin eli 3,5 prosenttiin Suomen sähköstä.

Kemin kaivoksen ja Tornion terästehtaan yhdistelmä tuottaa Outokummulle melkoisia hyötyjä. Pihkon mukaan ehkä tärkein on, että kaivoksen tuotantoa voidaan säätää sopivaksi, koska se tuottaa kromia vain Outokummulle.

Myös louhitun ja rikastetun kromin laatua pystytään säätelemään sen mukaan, mitä Tornion terästehdas tuottaa.

Läheisyys helpottaa tiedon kulkua ja kolmas tärkeä etu on, että tehdas ja kaivos ovat lähellä toisiaan, mikä vähentää roimasti kuljetuskustannuksia, Pihko kertoo.

Olennainen osa alueen logistiikkaa on Röyttän satama Torniossa, jonka kautta tuodaan Tornioon esimerkiksi rautaa ja viedään ruostumatonta terästä.

Kromia ei kaiveta muualta EU:n alueelta. Lähimmät kaivokset ovat Turkissa ja Kazakstanissa, tärkeimmät kilpailijat eteläisessä Afrikassa.

Kaivos sijaitsee 15 kilometriä Kemin keskustasta ja on parin vuoden takaisen laajennuksen jälkeen Suomen suurin maanalainen kaivos.

Kaivoksessa sijaitsevaan rikastamoon syötetään ensi vuodesta alkaen 2,7 miljoonaa tonnia malmia. Tuotanto kaksinkertaistui vuosina 2010–2012.

Malmia riittää, sitä on 33 miljoonaa tonnia ja varantoja on arvioitu kilometrin syvyyteen asti olevan yli sata miljoonaa tonnia. Pihkon mukaan malmivarat mahdollistaisivat jopa satojen vuosien toiminnan.

Nykyisin tunnelit ulottuvat 600 metrin syvyyteen.

Työntekijöitä kaivoksessa on kolmisensataa, joista urakoitsijoiden töissä 100–150 henkilöä.

Kromi valmistetaan teräkseksi siten, että ensin malmi louhitaan ja murskataan sekä rikastetaan Kemin kaivosalueella. Rikaste kuljetetaan Tornion terästehtaalle, jossa kromi ja tehtaalle tuotu rauta sulatetaan ferrokromisulatossa.

Osa ferrokromista viedään muille terästehtaille, osa käytetään Tornion terässulatossa. Sieltä tulevat teräsaihiot, joita muokataan ensin kuuma- ja sitten kylmävalssaamolla.

JOUKO KYYTSÖNEN

Avaa artikkelin PDF