Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Sokerimies ja sotaveteraani juhlii satavuotispäiväänsä talvisodan rauhan päivänä

    Talvi- ja jatkosota ankarine taisteluineen löi leimansa maanviljelysneuvos Pentti Perttulin koko elämään. Hänet tunnetaan Suomen juurikkaanviljelyn ja sokeriteollisuuden kehittäjänä.
    Rajajääkäripataljoona 6:n kolmannen komppanian päällikkö Pentti Perttuli komentoteltan edustalla Kontokissa aamulla 4.9.1944.
    Rajajääkäripataljoona 6:n kolmannen komppanian päällikkö Pentti Perttuli komentoteltan edustalla Kontokissa aamulla 4.9.1944. 
    Perttuli vuonna 2011.
    Perttuli vuonna 2011. 

    Sunnuntaina 13.3. talvi­sodan rauhan päivänä agronomi ja maa- ja metsätieteiden maisteri Pentti Perttuli täyttää sata vuotta. Hän oli Säkylään vuonna 1951 perustetun Länsi-Suomen sokeritehtaan ensimmäinen toimitusjohtaja.

    Yhtiöstä kehittyi Perttulin johtamana monipuolinen teollisuuslaitos. Uuden viljelys­sopimusjärjestelmän avulla yhtiö hankki raaka-aineensa usean maakunnan alueelta.

    Perttuli nosti tehtaan voimakkaaseen kasvuun, ja siitä kehittyi pörssiyhtiö Lännen Tehtaat Oy, nykyinen Apetit Oyj.

    Sokeriteollisuutta Perttuli rakensi hänelle tyypillisellä tinkimättömällä määrätietoisuudella ja tarkkuudella. 
Syntymäpäivähaastattelua hän ei halunnut enää antaa, koska ei väsymyksen ja sairauden takia ole enää varma muististaan.

    ”Isälle on tyypillistä suunnitelmallisuus, tarkkuus ja asioiden saattaminen loppuun. Kotona se näkyi joskus liiankin hyvin, kun asioita joutui tekemään moneen kertaan”, hänen poikansa Tapio Perttuli kertoo.

    Teollisuusneuvos Esko Eela puolestaan luonnehtii Perttulia keskustelevaksi ja kuuntelevaksi esimieheksi. Hän ei turvautunut irtisanomisiin vaan pyrki löytämään ihmisille sellaisen työn, joka tälle parhaiten sopi. Tätä joskus käytettiin väärinkin.

    Pakasteita ja säilykkeitä

    Myös yhteistyö sokerijuurikkaan viljelijöiden suuntaan toimi erinomaisesti.

    Viljelijät arvostivat Perttulia, joka laajensi tehtaan tuotantoa pakaste- ja säilykepuolelle. Näin mahdollistettiin alkutuotannon elinkelpoisuus. Myöhemmin mukaan tulivat myös koneenrakennus ja konepajatoiminta.

    Eela korostaa Perttulin taitoja suhteiden luomisessa ja ylläpitämisessä. Säkylässä vierailivat niin presidentti, pääministeri kuin muutkin ministerit.

    Perttuli ymmärsi, että sokeriteollisuus voi kasvaa ja kehittyä vain, jos sillä on maan päätöksentekijöiden tuki.

    Mainittakoon, että päätös Porin prikaatin siirtymisestä Säkylään tehtiin Lännen Tehtaiden rantasaunan pihalla Pyhäjärven rannalla. Perttuli isännöi asiasta päättänyttä kenraalikuntaa.

    Läheisyys ja yhteisöllisyys olivat tärkeitä

    Satavuotispäivänä julkaistaan Perttulin sotatiestä kertova ja hänen tekemänsä veteraanityön kunniaksi kirjoitettu Rukajärven suunnan historiayhdistyksen toimittama kirja Raappanan ritari. Yhdistyksen puheenjohtaja Tenho Tikkanen kertoo tapaamisistaan Perttulin kanssa:

    ”Kävimme lounaalla tehtaan ruokalassa. Perttuli tervehti jokaista, vaikka hänen eläkkeelle siirtymisestään oli kulunut jo 25 vuotta. Kun kerroin hänelle havainnostani, hän sanoi, että tunsi jokaisen tehtaan tuhannesta työntekijästä, lapsetkin.”

    Läheisyys ja yhteisöllisyys ovat Perttulille tärkeitä asioita. Häntä arvostavat niin viljelijät kuin tehtaan työntekijätkin, joille hän järjesti tontteja, edullista lainaa ja rakennustarpeita talojen rakentamiseksi. Omalla asemallaan hän ei koskaan pröystäillyt vaan halusi elää ihmisenä ihmisten joukossa.