Rovaniemi antaa 12 miljoonaa euroa alueille
Rovaniemi antoi lähidemokratian alueiden omiin käsiin jo vuonna 1993. Yläkemijoelle perustettiin silloin ensimmäinen aluelautakunta, ja vuosi sitten niitä tuli viisi lisää.
Malli toimii niin, että valtuusto valitsee lautakuntien jäsenet kyläkokousten esitysten perusteella.
Lautakunta päättää alueen palveluista itse ja saa rahat kaupungin kassasta.
Budjetissa on pysytty ja jopa säästetty, apulaiskaupunginjohtaja Matti Ansala kehuu.
Alue ostaa peruspalvelut emokaupungilta tai muilta palveluntuottajilta. Yläkemijoelle onkin syntynyt tusinan verran yksityisiä palveluyrittäjiä.
Kuusi lautakuntaa saa vuosittain jaettavaksi noin 12 miljoonaa euroa.
Lautakunnilla on kolmisen prosenttia koko kaupungin reilun 300 miljoonan euron budjetista, 15 prosenttia asukkaista ja valtaosa maapinta-alasta.
Ansala ei ole kuitenkaan valmis suosittelemaan mallia minne vain. ”Se edellyttää tietynlaista yhteisöllisyyttä. Kuntaliitostilanteissa lautakuntien alueita ei aina kannata määritellä vanhojen kuntarajojen, vaan luontaisen toiminnallisuuden mukaan.”
Kaupunki pitää huolen asukkaidensa tasavertaisuudesta siten, että palveluille on samat asiakasmaksut koko kaupungissa.
Lautakuntien alueilla saattaa kuitenkin saada myös ylimääräisiä palveluita, jos lautakunta niin päättää: kauppa-asiointia, halonhakkuuta tai siivousta. Asiakas ostaa ne kotiapukupongilla, josta kaupunki kustantaa puolet.
”Ihmisillä on syrjäisemmän asuinpaikkansa vuoksi muutoin vähemmän palveluita ja ne ovat kalliimpia”, Ansala perustelee.
Lautakunnat ovat pystyneet säilyttämään joitakin palveluja, jotka muuten olisivat voineet joutua uhatuiksi.
Tällainen on esimerkiksi kirjasto.
EIJA MANSIKKAMÄKI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
