”Asiakkaita kuuntelevamaaseutuyritys menestyy”
Eeva Hellströmin mielestä maaseutu tarvitsee lisää ihmislähtöisesti suunniteltua tarjontaa ja rajojen ylittämistä. ”Kaikki uusi liiketoiminta ei välttämättä mahdu perinteisten maaseutuelinkeinojen määritelmään.” Markku Vuorikari Kuva: Viestilehtien arkistoKOUVOLA (MT)
Maaseutuun kohdistuu uudenlaista kysyntää joka pitäisi tunnistaa ja siihen pitäisi olla valmiuksia vastata, Suomen itsenäisyyden juhlarahaston (Sitran) Maamerkit-ohjelman johtaja Eeva Hellström sanoo.
Näkymät ovat optimistiset, mutta asiakaslähtöisyydessä olisi rutkasti parannettavaa.
”Asiakaslähtöisyyttä ei ole omaksuttu riittävästi. Se on iso asennekysymys”, Hellström totesi Kymenlaakson Maaseutufoorumissa Kouvolassa keskiviikkona.
Hänen mukaansa yrittäjien ja asiakkaiden välillä on kuilu. Yrittäjistä 80 prosenttia kokee tarjoavansa ylivertaisia asiakaskokemuksia, mutta vain kahdeksan prosenttia asiakkaista kokee niin.
”Asiakas ja palvelun tarjoaja on saatettava yhteen, jotta kuilu saadaan tukittua. Unohda innovointi, keskity asiakaslähtöiseen arvonluontiin”, Hellström neuvoi maaseudun toimijoita.
Maaseutuun liittyvät tulevaisuustoiveet koskevat Maamerkit-ohjelman barometrin mukaan eniten lähi- ja luomuruuan saatavuutta sekä sitä, että maaseutu olisi kaikille helposti saavutettavissa.
”Lähiratkaisuissa ei ole kyse kilometreistä vaan siitä, että ratkaisut ovat saavutettavissa ja asiakaslähtöisiä.”
Hellström pitää lähiratkaisujen lisääntymistä väistämättömänä. ”Perustarpeet, vesi, ruoka ja energia, on tulevaisuudessa tuotettava lähempänä ihmistä kuin nykyisin.”
Lähienergian kysyntä on vahvassa kasvussa mutta tarjonta tökkii.
”Uusiutuvaa lähienergiaa valitaan paljon, jos valitseminen tehdään helpoksi. Tarvitaan avaimet käteen -ratkaisuja. Ennen sitä kysynnän realisoituminen on vaikeaa.”
Samasta syystä on tarve myös lähi- ja luomuruokaa myyvälle kauppaketjulle. ”Päivittäistavarakaupassa on tilaa toimijoille, jotka tarjoavat kuluttajien kaipaamia helppoja ratkaisuja. Tällaisesta on maailmalla menestyneitä esimerkkejä.”
Ketjuuntumistarpeesta huolimatta tilaa on myös pienille toimijoille.
Niiden vahvuus on omaleimaisuus, mutta haaste tunnetuksi tuleminen.
Hellström kehottaa pieniä toimijoita verkostoitumaan rohkeasti ja muodostamaan palvelupaketteja yhteistyössä asiakaskunnan kanssa.
Hän muistuttaa myös, että kaikki maaseudulle syntyvä liiketoiminta ei enää välttämättä mahdu perinteisten maaseutuelinkeinojen määritelmiin. Lisäksi tulevaisuuden maaseutu voi olla erilainen ja jopa sijaita eri paikoissa kuin nyt.
Muutoksessa on myös bioraaka-aineiden, kuten puun käyttö.
”Uskon puun mahdollisuuksien olevan kasvussa pitkällä aikajänteellä, mutta tuotantorakenteiden uusiutuminen on kivulias vaihe”, Hellström toteaa sahojen vaikeuksista.
Yksi kuluttajien tarpeista ovat tarinat, vakuuttaa iittiläinen toimittaja ja maanviljelijä Anna-Leena Ilmarinen. ”Se ei ole mainosmiesten keksintö, vaan vahva tarve on ollut olemassa aina.”
Tarinoita ja historian hahmoja voidaan hyödyntää monin tavoin esimerkiksi maaseutumatkailussa. ”Tarinan pitää olla salaperäinen, sitä ei saa kertoa loppuun. Sen pitää herättää enemmän kysymyksiä kuin mihin se vastaa.”
Hän nosti esimerkiksi myyttisen, paheellisen Iitin Tiltun sekä 52 vuotta kartonkisalissa työskennelleen perheenäidin, Verlan Marian.
”Tiltu on varmaan tänä päivänäkin tunnetuin iittiläinen. Verlan Maria on hahmo, joka luultavasti jää Verlan kartanomuseossa kävijöille parhaiten mieleen.”
TERHI TORIKKA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
