EU:n ulkopoliittinen arvovalta ei vakuuta Venäjää
PORI (MT)
Puolustusministeri Carl Haglundin (r.) mukaan Euroopan unionin on kyettävä nostamaan ulkopoliittista painoarvoaan.
”Venäjän-kriisi osoittaa erityisen hyvin, että Venäjä ei halua nähdä EU:ta kokonaisuutena vaan käy neuvotteluita erikseen yksittäisten jäsenmaiden kesken”, Haglund sanoo.
Haglund ei usko, että talouspakotteet ratkaisevat kriisiä.
”EU:n on kuitenkin tärkeää jotenkin reagoida Venäjän toimiin ja osoittaa, ettei Ukrainan valtiollisen koskemattomuuden loukkaaminen ole hyväksyttävää.”
Kansanedustaja Tuomo Puumalan (kesk.) mielestä Suomella on jatkossakin oltava liikkumavaraa ulkopolitiikassaan.
”EU:n on oltava nykyistä vahvempi suurissa kansainvälisissä kysymyksissä, kuten rauhan rakentamisessa. Tämä ei poissulje sitä, että Suomella on jatkossakin oltava oma itsenäinen ulkopolitiikka, jossa pohjoinen sijaintimme ja itäinen naapurimme huomioidaan.”
”EU:n pakotteet vahingoittavat Suomen taloutta merkittävästi enemmän kuin EU-maita keskimäärin”, Puumala muistuttaa.
EU päätti keskiviikkona lisäpakotteiden asettamisesta Venäjälle Ukrainan kriisin pitkittymisen johdosta. Osittain Suomen vaatimuksesta pakotteita ei ulotettu EU:n ja Venäjän väliseen rajayhteistyöhön.
1990- ja 2000-luvuilla europarlamentaarikkona toiminut nykyinen kansanedustaja Riitta Myller (sd.) pitää rajayhteistyön merkitystä suurena.
”Kyseessä ovat sellaiset konkreettiset ohjelmat ja hankkeet, joilla lisätään luottamusta ja kansalaisten välistä yhteistyötä yli rajojen. Keskusteluyhteyden säilyttäminen Euroopan sekä Venäjän välillä on nyt ensisijaisen tärkeää.”
Rajayhteistyöllä on myös aluepoliittista merkitystä.
”Olin aikoinani EU-parlamentissa laittamassa alulle kyseisiä ohjelmia. Rajat ylittävällä yhteistyöllä on ollut myönteinen vaikutus Itä-Suomen aluekehitykseen.”
JUKKA KOIVULA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
