Turvetuotanto tuhoaa luontoa
Turpeentuotantoa voi puolustaa monin tavoin, mutta Mika Karjalaisen sekava vuodatus (MT 5.11.) oli poikkeuksellinen. Karjalaisen peruste turpeentuotannon jatkamiselle on jotakuinkin, että ”luonto on viisaampi ja voittaa aina”.
Karjalaisen ivaamille luonnonsuojelijoille ja kaikille muillekin on selvää, että luonto mukautuu aina muuttuviin olosuhteisiin: toiset lajit väistyvät ja uusia tulee tilalle. Nykytilanne on kuitenkin poikkeuksellinen. Ihmistoiminnan seurauksena on käynnistynyt sukupuuttoaalto, jonka seurauksena lajeja kuolee sukupuuttoon nopeudella, joka on jopa 10 000-kertainen luonnolliseen verrattuna. Onko tämä Karjalaisen kaipaamaa luonnon ”kehittymistä”?
Yksi osasyy surkeaan kehitykseen on turpeentuotanto, jonka haitat ovat kiistattomia. Vesistöt rehevöityvät ja ruskettuvat.
Energiantuotannon päästöt ovat samaa luokkaa kuin kivihiilellä.
Haittojen kritisoiminen ei ole ”teini-ikäisten pahan olon” aiheuttamaa koulukiusaamista tai terrorismia, kuten Karjalainen asiaa kutsuu, vaan normaalia keskustelua. Kritiikkiin tulisi vastata vastaväittein, mutta tätä Karjalainen ei edes yritä, vaan turvautuu leimojen heittelyyn.
Lajiston köyhtymisen estäminen voidaan aloittaa näistä: Turpeen tuotannon tuet poistetaan ja turpeen vero nostetaan asteittain vastaamaan sen päästöjä. Turvetuotanto rajoitetaan jo ojitetuille ja luontoarvonsa jo menettäneille kohteille, luonnontilaisia soita ei enää oteta tuotantoon. Tavoitteena tulee olla turpeentuotannosta luopuminen.
Laajennetaan ryhmäkannemenettely koskemaan vesistöjen pilaamista.
Risto Kankaanpää
Turku
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
