Syksyn jahdissa ammuttiin 56 500 hirveä – saalis kasvoi selvästi edellisvuodesta
Riistakeskus myönsi yhtensä noin 53 000 pyyntilupaa. Myönnetyistä luvista käytettiin noin 83 prosenttia.
Päättyneellä kaudella hirvijahdissa otettiin käyttöön uudet metsästysajat. Muualla kuin Lapissa hirvijahti alkoi totuttua myöhemmin eli lokakuun toisena lauantaina ja päättyi vuodenvaihteessa. Kuva: Markku Vuorikari"Hirvisaalis kasvoi edelliseen vuoteen nähden kaikilla riistakeskusalueilla, suhteellisesti eniten Pohjois-Karjalassa, Pohjanmaalla, Etelä-Hämeessä ja Satakunnassa. Lukumääräisesti eniten hirviä metsästettiin jälleen Lapin ja Oulun alueilla, yhteensä näissä yli 17 000 yksilöä", kertoo Jani Körhämö Suomen riistakeskuksesta.
Hirvijahdin saalis oli yhteensä runsas 56 500 hirveä, mikä on noin 14 prosenttia edellisvuotta enemmän. Monin paikoin metsästyksen tavoitteena oli kannan pienentäminen.
Myönnetyistä luvista käytettiin noin 83 prosenttia. Pyyntiluvalla saa pääsääntöisesti ampua yhden aikuisen hirven tai kaksi vasaa.
Toteutuneesta saaliista noin 55 prosenttia oli aikuisia hirviä ja loput vasoja. Kaadetuista aikuisista hirvistä puolet oli naaraita ja puolet uroksia.
Viime vuosina hirvikanta on kasvanut. Vuosi sitten eli syksyn 2016 metsästyskauden jälkeen Suomen hirvikannaksi arvioitiin 79 000–103 000 hirveä.
Alueellisten riistaneuvostojen asettamien tavoitteiden mukaisesti koko maassa tavoitellaan hirvien talvikantaa, joka olisi kooltaan 65 000–89 000 yksilön välillä. Tämänhetkisestä hirvikannasta Luonnonvarakeskus antaa arvionsa maaliskuussa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat