uutistausta Tuottaja kuuntelee,kun kritiikki on rakentavaa
Rakentava suhtautuminen ja toteutuskelpoiset ehdotukset ovat kirjailija Elina Lappalaisen keinot välttää vastakkainasettelua maanviljelijöiden kanssa.
”Kyllä tuottajilla on valmiutta kuunnella sitä, mitä kuluttaja haluaa”, hän arvioi, vaikka on ollut kriittinen ruuan tuotantoa kohtaan.
”Esimerkiksi Atrian sikaseminaarissa tultiin kiinnostuneena kuuntelemaan, kun kritiikkini oli maltillista”, Lappalainen sanoi.
Kysymys vastakkainasettelusta nousi esille, kun Lappalainen puhui sunnuntaina Eettisillä joulumarkkinoilla Helsingissä eläinten oikeuksista ja ruuan tuotannon etiikasta.
Keskustelu tuotantoeläinten oloista tuottajien ja kansalaisjärjestöjen välillä ei ole ollut kovinkaan rakentavaa. Pikemminkin päinvastoin.
Lappalainen on viime aikoina puhunut paljon maataloudesta. Hän on noussut julkisuudessa ruuantuotannon asiantuntijaksi kirjoitettuaan kirjan Syötäväksi kasvatetut mutta ei edusta kansalaisjärjestöjä.
Siksi hän on vahva ääni, jota kuunnellaan.
Lappalaista astetta reippaampia toimia vaati eläinaktivisti Saila Kivelä. Kivelä edustaa mielipidettä, joka väistämättä aiheuttaa vastakkainasettelua. Hän on Oikeutta eläimille -yhdistyksen aktiivi ja toinen vuonna 2009 sikatilojen salakuvaamisesta syytetyistä.
”Laki muokataan siten, että se sopii siihen tarpeeseen, minkä ihminen on eläimelle asettanut. Laki ei perustu siihen, mikä eläimen tarve olisi”, hän vastasi kysymykseen uuden eläinsuojelulain valmistelusta.
Kivelä kysyi asioita, joita moni kaupungeissa miettii:
Mikä on riittävä hyvinvointi tuotantoeläimelle? Miksi lemmikkien hyvinvoinnin pitää olla tuotantoeläinten hyvinvointia parempi? Onko tuotannon epäkohtien paljastaminen muuttanut mitään?
Kysymykset ovat aiheellisia. Lappalaisen mielestä niihin tulee vastata.
Vastauksilla on väliä, koska kansalaisjärjestöt ovat saaneet aseman, joka kuuluisi medialle. Järjestöt kaivavat tietoja eläinten tuotannosta, joita media tarkastamatta toistaa, vaikka toimittajien pitäisi itse etsiä tiedot.
Lappalainen syyttääkin toimittajia laiskoiksi.
”Media on ulkoistanut elintarvikeketjun seurannan kansalaisjärjestöille.”
Ei hän helpolla päästä tuottajiakaan.
”Toimittajille valitaan tuottajien kannalta tarkoituksenmukaiset tilat, joille pääsee vierailemaan. Jos itse yrittää järjestää vierailua, maitotiloille pääsee usein helposti, sikatiloille pääsy on vähän vaikeampaa.”
Lappalaisen mukaan broilerihalliin on hyvin vaikea päästä.
Avoimuus on tärkeää, jotta kuluttaja voisi itse päättää, mitä mieltä eläinten oloista on. Nyt viestiä värittää joko tuottaja tai kansalaisjärjestö.
”Me ollaan aika pihalla siitä, miten ruokaa tuotetaan”, Lappalainen tuumasi.
Molemmat toivovat vastuunkantoa poliitikoilta. Ongelmat ovat heidän mielestään rakenteellisia, eikä yrittäjää voi yksin syyllistää.
”Kuvausten jälkeen yksittäiset tilat saatiin syyllisiksi, vaikka kyllä korkeammalla tasolla tiedetään, millaista tiloilla on. Toivoisin, että keskustelu siirtyisi tiloista poliitikoihin ja korkeammalle tasolle. Tarkoitus on kritisoida järjestelmää”, Kivelä kertoi salakuvauksista.
Molemmat ovat myös sitä mieltä, että tuottajan taloudellista asemaa on parannettava.
”Konkurssin partaalla oleva yritys ei investoi eläinten hyvinvointiin, päinvastoin”, Lappalainen sanoi.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
