Turvemaiden viljelijät:Hätävarjelun liioittelua
Pelto on täällä tiukassa, veteliläinen Matti Kellokoski sanoo. Aki Paavola Kuva: Viestilehtien arkistoKeskipohjalaiset turvemaiden viljelijät Matti Kellokoski ja Mika Olkkola ovat ihmeissään EU:n pyrkimyksistä kieltää turvemaiden raivaaminen ja kyntäminen. ”Hätävarjelun liioittelua”, toholampilainen Olkkola sanoo.
Veteliläinen Kellokoski osti vuosi sitten viiden hehtaarin alan läheltä talouskeskusta. Pari hehtaaria siitä oli valmista turvepeltoa. Loppuala oli koivikkoa, joka on tarkoitus raivata pelloksi.
”Metsäksi en olisi sitä ostanut. Tarkoitus oli tehdä siitä peltoa”, Kellokoski sanoo.
Kellokosken mielestä keskipohjalainen viljelijä on lohkokoossa ja viljelyoloissa pahasti takamatkalla jo eteläsuomalaiseen virkaveljeen verrattuna. Ero esimerkiksi Etelä-Ruotsin tai Keski-Euroopan viljelijöihin on vielä suurempi, keskipohjalaisten tappioksi.
”Täällä et pääse saamaan ison pellon etuja, jos et kajoa rapakkoon”, Kellokoski muistuttaa.
Kellokoski on investoinut navettaan jo kaksi kertaa. Näillä öljyn ja traktorinrenkaiden hinnoilla pellot on saatava mahdollisimman lähelle navettaa, vaikka pellon teko olisi työlästä.
”Pelto on täällä tiukassa”, Kellokoski sanoo. Lannan levitystä ja nurmirehun tuotantoa varten kaikki laajentavat tilat tarvitsevat peltoa. Vuokrapeltojakaan ei ole tarjolla järkevän matkan päästä.
Jos kaikkien turvemaiden kyntö kielletään, Kellokoski joutuisi joko myymään lehmiä pois tai ostamaan rehua. Molemmat olisivat tilalle katastrofi.
Kellokosken mukaan Vetelissä lähes kaikilla on turvemaita. ”Tuotanto on trimmattu niin, että nurmi tulee itseltä ja väkirehu ostetaan.”
Lanta sijoitetaan omiin peltoihin, niistä otetaan myös karjalle rehut.
Olkkolalla on 80 hehtaaria nevasta tehtyä peltoa. Osa siitä on tarkoitus ottaa viljelyyn ensi keväänä ensimmäisen kerran.
Raivaaminen maksaa, mutta vielä enemmän maksaa pellon ostaminen. Eikä ostopeltoa ole Toholammilla läheltä edes saatavissa.
”Kustannuksia pitää saada kuriin, tuottajahinnat laahaavat jatkuvasti perässä. Pelto lähellä taloa ja navettaa on yksi keino karsia kuluja. Nykytilanteesta hyötyvät vain polttoainefirmat”, Olkkola pohtii.
Olkkolan liki 50 lypsylehmän lanta on lietettä. Suunnitelmissa on rakentaa kylmäpihatto lihakarjalle. Sen lanta olisi levitettävä ja mullattava kuivana. Kuivalannan levitys nurmelle ei kyntämättä onnistu.
Molempia viljelijöitä ärsyttää tieto, jonka mukaan aloite turvemaiden raivaus- ja kyntökiellosta on lähtöisin Suomesta.
REIJO VESTERINEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
