Kansanliike vastustaa kehitysavun leikkauksia
Hallituksen kaavailut leikata kehitysapurahoja on saanut liki 30 000 ihmistä allekirjoittamaan leikkauksia vastustavan vetoomuksen.
Vetoomus luovutetaan ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakalle (kok.) 8. syyskuuta, juuri ennen hallituksen budjettiriihen alkua. Leikkauksia vastaan järjestetään myös mielenilmaus, johon on ilmoittautunut toista tuhatta ihmistä.
Myös kirkko, oppositiopuolueet ja julkisuuden henkilöt ovat arvostelleet hallituksen leikkausaikeita.
Kehitysyhteistyöjärjestöissä hallituksen linjaa on arvosteltu kovaksi arvovalinnaksi.
”Olen itse vuosikymmeniä omakohtaisesti kokenut kehitysapumme merkityksen. Kehitysyhteistyövarat eivät mene kankkulan kaivoon”, entinen ministeri ja YK-johtaja Elisabeth Rehn vetoaa.
Ulkoministeriön mukaan kehitysyhteistyön määrärahoja leikataan hallitusohjelman mukaisesti vuosittain 200 miljoonalla eurolla ensi vuodesta lähtien. Syynä on julkisen talouden sopeutus.
Kehitysyhteistyön lahja-apua leikataan kuitenkin 300 miljoonaa euroa 515 miljoonaan euroon, sillä yritysten laina- ja pääomasijoituksia lisätään 100 miljoonalla eurolla Finfundin kautta.
Kun myös päästöhuutokauppatulojen ohjaaminen kehitysyhteistyöhön loppuu, kokonaisleikkaus hipoo 400:aa miljoonaa euroa.
”Järjestöjen tuki on ollut 114 miljoonaa ja siitä leikataan 49 miljoonaa, keskimäärin 38 prosenttia kaikilta pois koosta riippumatta. Se tarkoittaa noin 200 työntekijän vähentämistä”, laskee 320:tä kehitysjärjestöä edustavan Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepan toiminnanjohtaja Timo Lappalainen.
”Muutos on niin nopea ja hurja, ettei se anna yhteistyökumppaneille mahdollisuutta sopeutua hallitusti tai etsiä muuta rahoitusta. Käytännössä leikkaukset osuvat kaikkein köyhimpiin.”
Kirkon Ulkomaanapu on saanut kehitysyhteistyö- ja humanitaarista avustusrahaa yhteensä 15 miljoonaa euroa.
”Menetämme siitä ainakin kuusi miljoonaa euroa, 43 prosenttia tuloistamme”, toiminnanjohtaja Jouni Hemberg sanoo.
”Käytännössä se tarkoittaa toiminnan lopettamista kokonaan viidessä kohdemaassa, Afrikassa ja Väli-Amerikassa. Ohjelmia lopetetaan melkein väkivalloin.”
Ohjelmamaita on ollut 20 ja työntekijöitä 350, joista satakunta Suomessa.
Järjestö on jo aloittanut yt-neuvottelut.
Kirkon Ulkomaanavusta lähtee tällä viikolla Eritreaan opettajia kouluttamaan kasvatustieteen tohtori Hanna Posti-Ahokas.
”Vedämme sieltä pois ulkoministeriön rahoituksen, mutta hanke on onnekas, sillä jatkorahoittajaksi on löytynyt toinen valtio”, Hemberg sanoo.
Eritrea on aivovuodosta kärsivä ja sulkeutunut maa, josta tulee pakolaisia Eurooppaan. Posti-Ahokkaan on tarkoitus osallistua paitsi opetuksen myös maan ruoka- ja energiahuollon kehittämiseen maan ensimmäisen innovaatiokeskuksen kautta.
Ulkoministeriön mukana kehitysyhteistyömäärärahojen taso vastaa tänä vuonna 0,48:aa prosenttia Suomen bruttokansantulosta.
Viime vuonna Suomi saavutti 0,60 prosentin rajan.
YK:n, kansalaisjärjestöjen ja myös Suomen tavoite on 0,7 prosenttia.
Eija Mansikkamäki
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
