Kovia koulupäätöksiä
Kuntien säästöpaineet näkyvät myös kuntien koulutoimessa. Rahapula ja velkaantuminen pakottavat valtuustoja päätöksiin, joita kukaan ei mielellään tekisi.
Moni kunta joutuu kustannusjahtiin suurelta osin siksi, että valtio on siirtänyt kunnille omaa vastuutaan. Se näkyy valtionosuuksien leikkauksina sekä kuntien velvoitteiden lisäämisenä.
Yhtä kaikki, moni kylä taistelee tällä hetkellä koulunsa puolesta. Taisto on kiivaimmillaan, sillä kunnat laativat parhaillaan talousarvioitaan ensi vuodeksi.
Vaikka tunteet ovat pinnassa, raha ei riitelemällä lisäänny. Riitelyn sijasta olisi tärkeintä turvata lapsille mahdollisimman hyvä opetus niillä rahoilla, jotka ovat tarkoitukseen käytettävissä.
Koulu on kylän sydän – kyläkauppojen kuoleman jälkeen usein ainoa kylän yhteinen kohtauspaikka. Opetuksen lisäksi kyläkoulut palvelevat kylän kokoontumis-, harrastus- ja juhlapaikkoina.
Siksi kyläkoulujen kohtalosta päätettäessä kuntapäättäjiltä on vaadittava erityistä huolellisuutta. Pelkästään ulkopuolisten konsulttien laskelmiin ei sovi päätöksissä vedota.
Jokainen koulu ja kylä ovat erityistapauksensa. Kuntapäättäjän on osattava laskea tarkasti, mitä todellisia säästöjä ja kustannuksia koulun sulkeminen tai sen toiminnan jatkaminen aiheuttaa.
Kun nämä on huolella ja avoimesti selvitetty, on myös päätöksellä koulun lopettamisesta tai jatkamisesta vahvat perusteet. Viime aikoina moni kunta on päätynyt myös jatkamaan kyläkoulujensa elämää.
Koulupäätösten keskiössä ovat lapset. Siksi säästölaskelmien on jonkin verran joustettava esimerkiksi kohtuuttomiksi kasvavien koulumatkojen perusteella.
Julkisen talouden ongelmat eivät ole nopeasti helpottamassa. Kovia ja vaikeita päätöksiä on kuntapäättäjille luvassa jatkossakin.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
