Keskon Kiiskinen: ”Asiakkaiden kukkarolle ei ole varaa mennä”
Saara Olkkonen Keskon hallituksen seitsemästä jäsenestä kolme on K-kauppiaita, niin myös hallituksen puheenjohtaja, Espoon Sellon Citymarketia puoli vuotta vetänyt kauppias Esa Kiiskinen (oik.). Edellisessä kaupassa Helsingin Kontulassa hän viihtyi 18 vuotta. Lähiruokabuumi näkyy Kiiskisen mukaan kaupassatuoreempina tuotteina. Kuva: Viestilehtien arkistoKilpailulain uudistus ei takaa, että kaikkien halukkaiden myyjien tavarat pääsisivät kaupan hyllylle.
”Tyhjää tilaa ei ole, vaan aina kun uusi tuote otetaan sisälle, niin joku pitää laittaa pois”, sanoo Keskon hallituksen puheenjohtaja, espoolaisen kauppakeskus Sellon Citymarketin kauppias Esa Kiiskinen.
Kiiskisen mukaan pienten toimijoiden tuotteiden pääsyn helpottamiseksi kaupan valikoimiin ei tarvita lainsäädäntöä, vaan pikemminkin koulutusta ja rohkaisua.
”Hyvät tuotteet pääsevät tänäkin päivänä hyllyyn, jos asiakkaat haluavat niitä ostaa.”
”Ongelma ei ole se, ettei pienten toimijoiden tuotteita haluta, vaan se, ettei niitä löydetä. Kontaktin luomista pitäisi helpottaa.”
Kilpailulakiin lisätään uusi säännös, jonka mukaan K- ja S-ryhmällä on päivittäistavarakaupassa määräävä markkina-asema, sillä niiden markkinaosuudet Suomessa ylittävät 30 prosentin rajan. Kilpailu- ja kuluttajavirasto pääsee tällöin helpommin tarkastamaan ketjujen ostoehtoja, jos niitä pidetään kohtuuttomina.
”Kauppaehdot tulevat usein tavarantoimittajan puolelta. Esimerkiksi leipäpuolella hävikkivastuuta ehdotetaan itse, kun uutta tuotetta yritetään saada valikoimaan”, sanoo Kiiskinen.
”En koe, että teemme mitään väärin nytkään. Kaikki alennuksen pyytämiset ja hinnan tinkaamiset tehdään kuluttajia varten. Ei ole kyse epärehellisestä toiminnasta.”
Kiiskinen pohtii, vähentääkö lakiuudistus hankinnan keskittämistä. Jo nyt K-kauppiailla on Kiiskisen mukaan täysi vapaus ostaa tuotteita, mistä haluavat.
Kiiskisen mukaan K-ryhmässä keskitetysti hankitun valikoiman osuus on ruuissa 50–80 prosenttia. Osuus riippuu kaupan koosta ja kauppiaan aktiivisuudesta.
”Isoissa kaupoissa oman valikoiman osuus on isompi, kun erikoistuotteille on tilaa.”
Sellon Citymarketissa keskitetyn valikoiman osuus ruuista on 60–70 prosenttia. Suoratoimittajia on paljon hedelmä- ja vihannespuolella sekä lihassa ja kalassa.
Tuoreen lihan hankkimisen monilta pieniltä toimijoilta Kiiskinen on kokenut hankalaksi.
Lähituotteita ostettaessa pitää Kiiskisen mukaan miettiä, onko tuotteella sellaista lisäarvoa, että kuluttajat olisivat valmiita maksamaan siitä bulkkituotetta korkeamman hinnan. Saisiko tuotteelle rakennettua brändiä?
”Lisäarvotuotteissa oikeaa hintaa voi olla vaikea löytää, jos myyjäkään ei lisäarvoa näe.”
Kauppa lisää ehtoja, jos se ei ole vakuuttunut, että tuote menee kaupaksi. Tavarantoimittaja maksaa Kiiskisen mukaan usein lehti-ilmoituksen, jos kauppaa mietityttää, pitääkö asiakas tuotteesta.
Esimerkiksi leipomotuotteissa ostoehtona voi olla kaupan saama alennus, jos vuosiostot nousevat tietylle tasolle.
Jos valmistaja haluaa kasvattaa markkinaosuutta ja laittaa leipää enemmän esille, hän ottaa hävikin omalle vastuulleen. Se näkyy myös tuotteen hinnassa. Uutuuksille kauppa myy hyllyjen päätyyn erikoisesittelypaikkoja. Lanseerausrahalla ostetaan lehti-ilmoittelua.
Kilpailulain uudistus voi Kiiskisen mukaan vaikuttaa myös markkinointirahojen keräämiseen ja käyttöön.
Kilpailulain muutos ei Kiiskisen mukaan vaikuta Keskon strategiaan. Enemmän siihen vaikuttaa kuluttajakäytöksen muutos ja verkkokauppa, johon tullaan jatkossa panostamaan.
Kukaan ei tiedä, minkä verran suomalaiset tilaavat tavaraa ulkomailta. ”Verotulot jäävät saamatta”, muistuttaa Kiiskinen.
Myös vastuullisuuden merkitys kaupassa on kasvanut. Kiiskisen mukaan omille merkeille teetettyjen tuotteiden valvonta tiukkenee edelleen. Hevosenlihaskandaali järkytti myös Keskoa, kun hevosenlihaa löytyi omalta tavaramerkiltä.
Kesko on myös huolissaan yleisestä taloudellisesta tilanteesta. Keskon hallitus odottaakin maan hallituksen tänään käynnistyvää budjettiriiheä jännityksellä.
”Asiakkaiden kukkarolle ei ole varaa mennä. Arvonlisävero on kipurajalla.”
EK:n hallituksen varapuheenjohtaja, yrittäjävaltuuskunnan puheenjohtaja Kiiskinen toivoo keskitettyä työmarkkinaratkaisua. Hän arvelee, että Suomen taloudessa on näköpiirissä monta vuotta pientä kasvua.
PAULA LIESMÄKI
Ongelma ei
ole se, ettei pienten toimijoiden
tuotteita haluta, vaan se, ettei
niitä löydetä.«
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
