Syken tutkija: "Itämeri on Suomenlahden pahin uhka"

Itämeren pääaltaan pohjan hapettoman alueen pinta-ala on pienentynyt kahden viime vuoden aikana, selvisi merentutkimusalus Arandan mittausmatkoilla. Kuva: Panu Hänninen

"Itämeri on Suomenlahden pahin uhka", arvioi Suomen ympäristökeskuksen Syken limnologi Mika Raateoja Suomenlahden fosforikuormituksen nykytilan.

Arvio tarkoittaa sitä, että Itämeren pääaltaan virtaukset tuovat hapetonta vettä Suomenlahden länsiosiin, eikä maalta tulevan kuormituksen vähentäminen riitä kumoamaan sen vaikutusta.

"Siksi huomiota pitää kiinnittää pääaltaan maiden kuormituksen vähentämiseen. Suomenlahden alueen toimet eivät yksin enää riitä. Kaiken maalta tulevan ravinnekuormituksen puristaminen pienemmäksi on ainoa mitä voimme tehdä", Raateoja sanoo.

Fosforikuormitus Suomenlahden länsiosissa on pysynyt koko 2000-luvun lähes ennallaan.

Itäisellä Suomenlahdella maalta tuleva fosforikuormitus on vähentynyt selvästi, joten levän määrä on vähentynyt. Suuri vaikutus on Pietarin parantuneella jätevesien puhdistuksella.

"Itään saakka pääaltaan virtaus ei yllä", Raateoja sanoo.

Raja kulkee noin Suomenlahdella noin Suursaaren kohdalla. Itämeren pääallas ulottuu Ahvenanmaalta Saksaan saakka.

Syke kertoi Suomenlahden tilasta tänään perjantaina merentutkimusalus Arandalla. Koko Suomenlahdella levämäärät ovat vähentyneet tällä vuosituhannella.

Arandan tämän kesän mittaukset kertovat, että Itämeren pohjan tila on parantunut. Happitilannetta on parantanut Itämereen saapuneet suolaisen veden pulssit. Syvänteisiin saakka hapellista vettä ei kuitenkaan kulkeutunut.

Aiheesta lisää maanantain Maaseudun Tulevaisuudessa.