Aurausurakoitsija: Sanktiointi on ainoa keino saada valtion teiden surkeaan hoitoon ryhtiä
Aurausurakoitsijat ovat puun ja kuoren välissä, kun lähtölupaa ei tule ylemmältä taholta.
Palautekanavien yhteydenotoilla pitäisi urakoitsijan mielestä olla enemmän vaikutusta tienhoitoon. Arkistokuva. Kuva: Jarkko Sirkiä”Nyt, kun lämpötila kääntyi plussalta pakkaselle, on koko nelostie Heinolasta Jyväskylään asti aivan jäätiköllä. Hartola-Heinola välillä on kaksi rekkaa ojassa ja kaista poikki. Lahdessa poliisit ohjaavat liikennettä, kun auto on keskellä tietä, ja Vierumäellä on kaksi autoa kaiteissa”, kertoo Päijät-Hämeessä aurauksia aiemmin hoitanut maatalousyrittäjä.
Urakoisijan nimeä ei mainita jutussa, sillä haastateltava pelkää auraustöidensä loppuvan, mikäli henkilöllisyys tulee julki.
Kuvailtu kaaos paljastuu esimerkiksi Tilannehuone -sivustolta. Kyseisen illan esimerkki ei ole erityisen poikkeava.
Urakoitsija toteaa valtion teiden hoidon olevan retuperällä, vaikka auraajien tiedossa on kelikameroiden ja sääennusteiden perusteella, milloin teille pitäisi mennä tekemään ennakkosuolausta.
”Mutta ei sinne saa mennä omin päin. Käsky lähtöön tulee pääurakoitsijalta, ja ongelma on siinä, kun käskyä ei tule!”
”Tuntuu, että vain sitä valvotaan, mikä voidaan siistinä sisätyönä tehdä.”
Urakoitsija ihmettelee, miksi ely-keskus sallii, ettei valtion teitä hoideta urakoitsijoiden kanssa tehtyjen sopimusten mukaan, vaikka epäkohdat ovat tiedossa kaikilla tasoilla.
”Kun teitä pitkin ajaa, voi tien kunnosta selkeästi huomata, milloin urakoitsijan alue vaihtuu esimerkiksi kunnan rajalla.”
Väyläviraston toimialajohtaja Virpi Anttila totesi MT:n Lukijalta palstalla (MT 14.1.), että koko Suomen teistä pidetään huolta ja teiden kuntoa valvotaan.
”Haluaisin kysyä häneltä, miksi tiet sitten ovat niin surkeassa kunnossa? Tuntuu, että vain sitä valvotaan, mikä voidaan siistinä sisätyönä tehdä.”
Suomen vilkkainta valtatietä, valtatie 4:ää, auratessa alan käytännöt tulivat selväksi.
”Yrityksessä, jossa itse työskentelin, oli kalusto kyllä asianmukaista, mutta naapurialueella ei. Sopimusta tehdessä oli riittänyt, että urakoitsijalla oli sillä hetkellä ollut vaatimusten mukainen kalusto, jota ei kertaakaan näkynyt käytössä kyseisellä alueella. Heillä oli käytössä koko talven vara-auto, jossa ei ollut suolakonttia.”
Kuskin mukaan aurauksista pitää tietyillä osuuksilla jäädä paikkatietomerkinnät. Puutteellisella kalustolla toimivan urakoitsijan alueelle piti pääurakoitsijan käskystä mennä välillä paikkaamaan, jotta jäljelle jäävä tieto saatiin asianmukaiseksi.
”Silloin meidänkin aluettamme hoidettiin huonommin, kun toiselta urakoitsijalta tuli meille paikkaaja. Määräysten mukaisesta kalustosta täytyisi pitää kiinni.”
Taustalla vaikuttaa olevan pääurakoitsijan halu saada mahdollisimman edullisia sopimuksia aliurakoitsijoiden kanssa.
”Se onnistuu silloin, kun kalustoa ei tarvitse liiaksi kiinnittää omiin alueisiinsa, vaan samaa kalustoa käytettään kaikilla urakoitsijan alueilla. Kun määräysten mukaista kalustoa ei ollut tarpeeksi, niin vara-autoilla hoidettiin loput.”
Parannusehdotus teiden hoitoon löytyy.
”Sanktiointi on olemassa. Kaikki on määritelty, mutta kukaan ei halua tehdä likaista työtä. Laiminlyöntejä ei haluta sanktioida, koska puutteita ei haluta dokumentoida tarpeeksi.”
Auraaja ehdottaa, että koska ely:n omavalvonta ei hänen kokemuksensa mukaan toimi, Tienkäyttäjän linjan palautteisiin alettaisiin suhtautua reklamaatioina. Ainakin ammattiautoilijoiden antamien palautteiden osalta.
”Nythän niistä ei oikein välitä kukaan, eikä tien kuntoa lähdetä tarpeeksi usein tarkistamaan palautteen perustella. Ne ovat niin sanotusti höyhenenkevyttä infoa, eivät reklamaatiota.”
Jotta Tienkäyttäjän linjan palautteista saataisiin hyöty irti, olisi kirjauksia alettava tehdä eri tavoin.
”Siellä pitäisi olla pohja, johon laitettaisiin aina ensimmäisenä tarkka paikka ja aika. Ja paikalle olisi palautteen pohjalta mentävä tarkistamaan, onko tien kuntoluokka vaaditun mukainen, vai onko reklamaatio aiheellinen. Näin syntyisi asianmukaista dokumentaatiota, jota voitaisiin alkuvaiheessa kerätä vaikka vain pilottihankkeena Suomen pääväyliltä.”
Jos ammattiautoilijoiden tekemien palautteiden pohjalta todettaisiin, että tie ei ole siinä kunnossa kuin sen kuuluisi olla, pitäisi auraajan mukaan ottaa käyttöön ne sanktiot, jotka jo nyt on määritelty sopimuksissa.
”Sanktiot ovat kovat. Uskoisin, että sopimuksia alettaisiin noudattaa. Jo pelkkä tarkempi seurata toisi ryhtiä teiden hoitamiseen. Tosin tämä merkitsee myös painetta nostaa urakkahintoja.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
