Etelä-Karjalan kunnatkiristävät eniten verotusta
Etelä-Karjalan kunnat korottivat kunnallisveroa melkein yhdellä prosenttiyksilöllä, kun koko maassa korotukset jäävät kolmannekseen tästä.
Lappeenranta nosti veroaan 1,50 ja Imatrakin prosenttiyksiköllä, mikä heittää Etelä-Karjalan maakuntana tänä vuonna kuntaveron korottajien kärkeen.
Etelä-Pohjanmaa on korottajien kakkonen ja Pohjois-Karjala kolmonen. Kuuden maakunnan kunnat rukkasivat verotustaan vähemmän kuin maassa keskimäärin.
Jalasjärvi nosti toisena kuntana veroprosenttinsa 1,5 prosenttiyksikköä. Kunta sai 35 miljoonan mätkyt aikuiskoulutuskeskuksen perusteetta nostamista valtionosuuksista.
Kuntien veroprosentti kallistui vuoden alussa keskimäärin 0,36 prosenttiyksikköä. Lähes kaikki veronsa rukkaajat korottivat 0,5–1 prosenttiyksikköä.
Johtaja Timo Hulkko POP Pankkiliitosta laskee, että puolen prosenttiyksikön korotus tarkoittaa 160 euroa lisäveroja 3 000 euroa tienaavalle kuntalaiselle.
Liki puolet Suomen kunnista nosti veroprosenttia tänä vuonna. Suomen kuntaliiton selvityksen mukaan yksikään kunta ei helpota verotaakkaa.
Moni kunta nostaa lisäksi kiinteistöveroa. Heikko taloustilanne vaikuttaa. Verotulot nousevat hitaasti työttömyyden ja heikon tulokehityksen takia.
Hulkko enteilee menoleikkauksia, sillä veronkorotukset yksin eivät tasapainota kuntien taloutta. Valtionosuuksia supistetaan.
”Asiakasmaksut ja niiden omavastuut lisääntyvät”, Hulkko ennustaa.
Korkeimman ja matalimman tuloveroprosentin välinen ero kasvoi nyt kuuteen prosenttiyksikköön. Keskimääräinen tuloveroprosentti on 19,74 tänä vuonna.
Kuntien verotuksessa on valtakunnallisesti isoja eroja.
Ääripäät ovat Kitee Pohjois-Karjalassa sekä Kauniainen pääkaupunkiseudulla.
Kitee verottaa kuntalaistaan 22,5 prosenttia tuloista. Kauniainen pitää prosenttinsa 16,5:ssa.
Tämä merkitsee verovuodessa 1 905 euron eroa 3 000 euron tienesteillä.
Alhaisimmat tuloveroprosentit ovat Ahvenanmaalla, 17,51 prosenttia, ja Uudellamaalla, 18,8.
Yleinen kiinteistövero nousee noin joka neljännessä kunnassa. Keskimäärin veroprosentit nousevat 0,02 prosenttiyksikköä. Kunnille se tuottaa 41 miljoonaa euroa.
Veronmaksajien toimitusjohtaja Teemu Lehtinen laskee keskituloisen palkansaajan ostovoiman heikkenevän 1,1 prosenttia ensi vuonna ja 0,5 prosenttia vuonna 2015.
”Kunnallisveron jatkuva korottaminen ruokkii osaltaan kiristyvien verojen, hiipuvan ostovoiman ja heikkenevän työllisyyden kierrettä”, Lehtinen kritisoi.
JUHANI VIITALA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
