UUTISTAUSTA Suomalais-venäläinen yhteistyö kirkastaa karjalaiskylien elämää

Karjalassa on ollut pulaa sähköstä jo kymmeniä vuosia. Tasavalta saa Venäjän muilta alueilta noin puolet tarvittavasta sähköenergiasta.

Sähköpula ei ainoastaan hidasta Karjalan talouskasvua vaan jäädyttää elämää monissa kylissä ja metsäasutuksissa.

Useissa syrjäkylissä sähköä saadaan vain dieselgeneraattorilla, mutta paikallinen väestö maksaa siitä hyvin korkeaa hintaa.

Karjalassa on kymmeniä suomalaisia vesivoimaloita, jotka eivät ole olleet käytössä sodan jälkeen. Yli puoli vuosisataa ne ovat kiinnostaneet vain turisteja.

Tänä vuonna Karjalassa sai alkunsa uusi suomalais-venäläinen projekti, joka auttaa tasavaltaa pienvesivoiman kehittämisessä. Projektin johtajan, insinööritoimisto Jormakan Pekka Horttanaisen mukaan suomalaiset ja karjalaiset asiantuntijat tutkivat tasavallan vesivaroja, etsivät sopivaa paikkaa pienen vesivoimalan rakentamiselle ja kirjaavat pilottivoimalan teknisiä tietoja.

Projektin osanottajat kiinnittävät erityistä huomiota entisiin suomalaisiin vesivoimaloihin Sortavalan, Pitkärannan ja Suojärven alueella.

”Syrjäkylien energiahuolto on hyvin ajankohtainen ongelma Karjalassa. Projektin puitteissa me määritämme ne kylät ja asutukset, jossa on korkeimmat sähkönhinnat, ja yritämme tarjota heille mahdollisuuden saada puhdasta ja halpaa vesisähköä”, Vesirakentaja Oy:n asiantuntija Pavel Nesterets kertoo.

Projekti on saanut Karjala-ENPI-yhteistyöohjelman tukea. Kustannukset ovat yli 600 000 euroa. Venäjä ja Suomi maksavat niistä 40 prosenttia, Nord Hydro -yhtiö 13 prosenttia ja EU loput.

Vuonna 2010 venäläinen Nord Hydro -yhtiö menestyksekkäästi toteutti Karjalassa ensimmäisen entisen suomalaisen vesivoimalan jälleenrakennusprojektin.

Yhtiö kunnosti vesivoimalan Laskelassa, joka oli rakennettu 1800-luvun lopulla. Voimalassa korvattiin uusilla kaikki hydrauliyksiköt. Sen kapasiteetti kuusinkertaistui 4,8 megawattiin.

Nord Hydro aloitti viime vuonna Rymäkosken vesivoimalan kunnostamisen entisen Suomen alueella Ruskealan lähistössä.

Rymäkosken voimala rakennettiin 1930-luvulla, ja ennen talvisotaa se tuotti sähköä Ruskealaan ja Kaalamoon. Sodan jälkeen voimala joutui rappiolle, ja Neuvostoliitossa se herätti vain turistien huomiota.

Käynnistyksen jälkeen se voi tuottaa sähköä Sortavalan piiriin kyliin uudelleen.

Uuden Rymäkosken voimalan kapasiteetti on 630 kilowattia.

Nord Hydron varatoimitusjohtajan Vladimir Romantsukin mukaan yhtiö suunnittelee myös Kalliokosken vesivoimalan jälleenrakentamista Tohmajoella. 1 000 kilowatin voimala Helylän lähistössä parantaa Sortavalan piirin sähköhuoltoa.

Sen jälkeen yhtiö voi kohdistaa huomionsa Karjalan pohjoisosiin, jossa energiapulan ongelma on kaikkein vakavin.

Uusi suomalais-venäläinen projekti jouduttaa pienvesivoiman kehittämistä Karjalassa. Jos se tuottaa tulosta, kansainvälinen yhteistyö kirjaimellisesti kirkastaa karjalaiskylien elämää.

Avaa artikkelin PDF