Puunkorjuuta olisi vara tehostaa
Suomalainen puunkorjuun tuotantoketju toimii, mutta se voisi olla tehokkaampi.
”Meillä hakkuukoneen keskimääräinen vuosityöaika on 2 400 tuntia. Etelä-Amerikassa päästään yli 4 000 tunnin”, Metsäteho Oy:n toimitusjohtaja Heikki Pajuoja vertailee.
Metsäteho on tutkimuslaitos, joka on erikoistunut puuhuollon kysymyksiin. Metsätehon omistajiin kuuluvat esimerkiksi suuret metsäteollisuusyritykset ja Metsähallitus.
Etelä-Amerikassa päästään korkeaan vuosityöaikaan, koska koneita ajetaan kahdessa ja osin kolmessa vuorossa joka päivä. Suomessa tehdään yhtä pitkää tai kahta vuoroa.
Pajuojan mielestä Suomessa pitää pohtia, voidaanko kokonaistyöaikaa nostaa.
”Se on jokaisen yrittäjän itse päätettävä. Mutta jos uusi monitoimikone maksaa yli puoli miljoonaa euroa, niin lainojen kuolettamiseksi täytyy tehdä enemmän kuin kymmenen tuntia päivässä”, Pajuoja pohtii.
Puunkorjuun tuotantoketju on kehitetty Suomessa pitkälle, mutta valmis se ei ole.
”Tuotantoketju tai -koneisto ei ole koskaan lopullinen. Tekniikka kehittyy koko ajan”, Pajuoja sanoo.
Esimerkkinä korjuuketjun tehostumisesta hän sanoo kuljetukset: lokakuun alussa voimaan tullut asetus toi 76-tonniset superrekat Suomen teille. Raskaan liikenteen ajoneuvojen enimmäismassa oli aiemmin 60 tonnia.
Myös hakkuukoneiden tuotekehitys on jatkuvaa. Kaikki uudistukset eivät näy ulospäin.
”Konevalmistajilla on aikamoinen työ, kun päästövaatimukset kiristyvät ja uusien sääntöjen mukaiset laitteet on saatava äkkiä markkinoille. Sekä hakkuukoneiden että kuorma-autojen päästöt ovat pienentyneet tasaista tahtia.”
Kuljetusreitit ovat olennainen osa puunkorjuuta.
”Metsäautoteiden verkosto alkaa olla kilometrimäärältään riittävä. Nyt huomio on kiinnitettävä reitistön ylläpitoon. Tiet ovat turhia, jos ne eivät ole liikennöitävissä.”
Tiestön lisäksi Pajuoja muistuttaa toimivasta tietoliikenneverkosta.
”Nykyaikainen puunkorjuu ei onnistu ilman hyviä tietoliikenneyhteyksiä. Tiedot kulkevat sähköisesti vaikkapa monitoimikoneen ohjaamoon.”
Hyvä konekanta, riittävä tiestö ja toimiva tietoverkko ovat suomalaisen metsäteollisuuden ja puunkorjuun kilpailuvaltteja.
”Kaikki nuo puuttuvat, kun mennään Suomen itärajan yli”, Pajuoja sanoo.
Puoliautomaatio- ja automaatioratkaisut yleistyvät korjuukoneissa.
”Tulevaisuudessa kuljettajan ei tarvitse enää huolehtia kaikesta. Esimerkiksi hakkuukouraa ja puomia voidaan ohjata vähintäänkin puoliautomaattisesti. Tämä lisää koneen tehokkuutta ja vähentää kuljettajan työn rasittavuutta.”
Automaation kehittämisessä tarvittavat mekaaniset osat eivät välttämättä ole kovin kalliita. Laitteiden ohjelmointi sen sijaan maksaa.
Puutavaralajien määrän vähentäminen olisi yksi keino lisätä korjuun tehokkuutta. Suomessa on käytössä puutavaralajimenetelmä, jossa puu lajitellaan jo metsässä käyttöpaikan mukaan.
”Meillä on tarvetta pelkistämiseen. On tarkasti mietittävä, mitä puutavaralajeja miltäkin leimikolta halutaan.”
Pajuoja muistuttaa, että hakkuun kehittäminen on poliittinenkin asia: metsänhoitosuositukset sanelevat käytettävän korjuumenetelmän.
ANTTI KANTOLA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
