Jäikö pönttöön jarrutusjäljet? Vessanpytyn valmistaja kertoo, miksi

Vessa pitäisi puhdistaa happamalla puhdistusaineella, mutta lähes kaikki kaupan olevat tuotteet ovat emäksisiä. Ne jättävät vedessä olevan kalkin lasitukseen kiinni. Kuva: Jaana Kankaanpää

Kun vessakäynnin jälkeen pytyn reunoja ja koristavat komeat jarrutusjäljet ja parin vuoden jälkeen takareunassa on kellanruskea kalkkijuova, vessankäyttäjää harmittaa. Moni miettii, että wc-kalusteiden laatua on heikennetty tarkoituksella, säästösyistä.

Ei pidä paikkaansa, vakuuttaa alue-edustaja Arja Koivisto Ido-saniteettikalusteita Tammisaaressa valmistavasta Geberit Oy:stä.

Hän ei kiistä sitä, etteivätkö kuluttajien kokemukset pitäisi paikkaansa. Siitä ei kuitenkaan hänen mukaansa ole kyse, että syynä olisi säästöjen takia heikennetty laatu.

Merkittävä syy on se, että saniteettiposliinien lasituksen koostumusta on vuosien mittaan muutettu ympäristöystävällisemmäksi. Idon käyttämä lasitusmassa ei esimerkiksi sisällä lainkaan sinkkioksidia tai tinaa, joita käytettiin aiemmin – ja monissa maissa käytetään edelleenkin – parantamaan lasitusmassan koostumusta ja ominaisuuksia.

"Esimerkiksi Saksassa käytetään sinkkioksidia yhä. Suomessa siitä luovuttiin 1990-luvulla. Tinaa Tammisaaressa ei ole käytetty koskaan," kertoo Tammisaaren tehtaan johtaja Mats Lundström.

Lundströmin mukaan Idon saniteettiposliini ja lasite eivät sisällä mitään myrkyllisiä ainesosia. Haitallisia yhdisteitä on korvattu lasituksessa erilaisilla muovimateriaaleilla, mutta sen tarkemmin hän ei liikesalaisuuteen vedoten lasitusmassan nykyistä koostumusta paljasta. "Se on Tammisaareen oman tuotekehityksen ja laboration työn tulos."

Nykyinen Smart-lasitteeksi nimetty pinnoite on kuitenkin sileämpi kuin aiemmin käytetty lasite. "Eron laadussa huomaa mikroskooppisella tasolla."

Toinen wc-kalusteiden puhtaanapitoa heikentävä muutos on tapahtunut puhdistusaineissa. Myös niiden koostumusta on ympäristösyistä muutettu, mikä heijastuu myös niiden tehoon.

"Lähes kaikki puhdistusaineet ovat nykyisin emäksisiä, vaikka wc-puhdistusaineen pitäisi olla mahdollisimman hapan", Koivisto harmittelee.

Hapan puhdistusaine auttaisi estämään kalkkisaostumien kertymisen lasituksen pintaan.

"Suomessa vedet ovat niin kalkkipitoisia, että puhdistusaineen koostumuksella on merkitystä."

Myös sillä on merkitystä, että vedensäästön vuoksi huuhtelussa käytettävä vesimäärä on enää pieni osa siitä mitä 1970-luvulla valmistetuissa pöntöissä – joita on yhä paljon käytössä.

Niissä huuhteluun saattoi mennä kerralla jopa 16 litraa vettä. Uusissa vessoissa vettä kuluu isoon huuhteluun neljä litraa ja pieneen kolme, ja kaikkein uusimmissa pieni huuhtelu vie enää kaksi litraa.

"Sillä on valtava merkitys, käytetäännkö huuhteluun vettä gallona (noin neljä litraa) vai kaksi ämpärillistä", havainnollistaa eroa markkinointikoordinaattori Hanne Koveshnikov.