Lahden jätevesistä syntyybiokaasua ja lannoitetta
LAHTI (MT)
Jos talo sijaitsee kunnallisen viemäriverkon alueella, jätevedet kulkeutuvat putkistoa pitkin puhdistamolle.
Puhdistamolla suurin osa jäteveteen liuenneista ravinteista otetaan talteen. Esimerkiksi Lahdessa sijaitseva Ali-Juhakkalan puhdistamo poistaa jätevesien fosforista lähes 98 ja typestä noin 77 prosenttia.
Mutta mitä tapahtuu jätevedestä erotetulle lietteelle, joka sisältää valtavasti fosforia ja typpeä?
”Kaikki käytetään hyödyksi”, vakuuttaa Lahti Aquan tekninen johtaja Jouni Lillman.
Ensin puhdistettu liete mädätetään. Sen jälkeen se kompostoidaan. Lopulta valtaosa kompostoidusta materiaalista päätyy maatalouden käyttöön.
Lahden naapurikunnat ovat sen verran pieniä, että niiden kunnallisilla puhdistamoilla ei ole mädättämöitä.
”Lahden kokoluokassa mädättämön perustaminen on jo kannattavaa”, Lillman sanoo.
Lahden kummallakin puhdistamolla, Ali-Juhakkalassa ja Kariniemessä, on mädättämöt.
Kun lietettä mädätetään hapettomissa olosuhteissa, suurin osa sen sisältämästä orgaanisesta aineksesta hajoaa biokaasuksi eli metaaniksi ja hiilidioksidiksi.
”Viime vuonna Ali-Juhakkalassa ja Kariniemessä syntyi 3 miljoonaa kuutiota biokaasua, josta tuotettiin 15 gigawattituntia lämpöä. Siitä alle puolet käytettiin puhdistamoilla. Loppu myytiin kaukolämmöksi kaupungin verkkoon.”
Kaupungin asukkaiden ulosteesta mädätetyllä kaasulla lämpenee siten noin 500 omakotitaloa.
Ali-Juhakkalasta lähtee säännöllisesti lietekuormia kaupungin toiselle puolelle Kujalaan, jossa mädätetty liete kompostoidaan.
”Suomessa on muutamia tämän kokoluokan laitoksia”, kertoo Kujalan Kompostin toimitusjohtaja Ari Savolainen.
Kompostoitu lietteen ja biojätteen seos on sellaisenaan valmista lannoitetta.
”Tyypillisesti peltohehtaarille tarvitaan 20 kiloa fosforia ja 120 hehtaaria typpeä. Se tarkoittaa, että meidän kompostituotetta pitää levittää 10–20 kuutiometriä hehtaarille”, Savolainen selittää.
”Ravinteiden suhteet on saatu koko ajan paremmiksi, mutta kyllähän tässä vielä kehittämistä riittää. Kemiallisiin lannoitteisiin verrattuna kompostituotteen hyvä puoli on se, että kompostissa muodostuu myös humusta, joka parantaa maan laatua.”
Kovin suurimittaisesta bisneksestä ei silti ole kyse. Vaikka valtaosa Kujalassa kompostoidusta tavarasta päätyy lannoitteeksi, määrällä lannoittaa vain 1 000–1 500 peltohehtaaria vuodessa.
HELI VIRTANEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
