EU:n tuore maatalousuudistus ohjaa entistä enemmän varoja pienille tiloille sekä ilmasto- ja ympäristötoimenpiteisiin – turvemaat menevät erityissyyniin

Suomi on painottanut, että biologisen monimuotoisuuden toimenpiteistä pitää voida päättää kansallisesti. Kuva: Jarkko Sirkiä

EU-instituutiot pääsivät perjantaina poliittiseen sopuun EU:n yhteisestä maatalouspolitiikasta (cap).

"Meillä on nyt sopimus. Neuvottelut olivat rankat ja ajoittain vaikeat. Uudistus on kunnianhimoisin sitten vuoden 1992", EU-parlamentin maatalousvaliokunnan puheenjohtaja Norbert Lins kertoi juhannuksena päättyneistä neuvotteluista.

Jäsenmaat, komissio ja EU-parlamentti aloittivat kolmikantaneuvottelut lokakuussa.

Maatalouskomissaari Janusz Wojciechowski kertoo olevansa kompromissiin tyytyväinen.

"Uudessa capissa yhdistyvät korkeammat ympäristö-, ilmasto- ja eläinten hyvinvointia koskevat tavoitteet sekä tukien entistä oikeudenmukaisempi jakautuminen pienille ja keskisuurille perhetiloille sekä nuorille viljelijöille."

Tiiviitä neuvotteluita käytiin muun muassa siitä, minkä verran ilmasto- ja ympäristötoimiin ohjataan rahaa.

Maatalouspolitiikan ympäristökokonaisuus koostuu viljelijöille pakollisista ympäristötoimenpiteistä, eli niin kutsutusta ympäristöehdollisuudesta, suorien tukien ekojärjestelmistä sekä maaseudun kehittämistukien toimenpiteistä.

Jatkossa ekojärjestelmien rahoituksen tulisi olla 25 prosenttia kokonaistukimäärästä. Vaatimus tulee käyttöön kahden vuoden siirtymäajan jälkeen. Maaseudun kehittämisrahoista ympäristö- ja ilmastotoimiin sekä eläinten hyvinvointiin osoitettaisiin 35 prosenttia.

Suomi on tavoitellut tarpeeksi joustoa kahden rahoituspilarin välille. Käytännössä, jos jäsenmaa tekisi ympäristö- ja ilmastotoimia pääosin maaseudun kehittämisrahoilla suorien tukien sijaan, varoja voitaisiin siirtää pilarilta toiseen.

Suomelle tärkeää on ollut saada myös tarpeeksi joustoa velvoitettuihin ilmasto- ja ympäristötoimiin. Näistä esimerkkejä ovat turvemaiden suojelu, viljelykierto ja talviaikainen kasvipeitteisyys.

Uuden politiikan mukaan turvemaat tulee suojella. Tämä edellyttää, että jäsenmaiden tulee tehdä lähivuosina kartoitus, missä turvemaat kussakin EU-maassa sijaitsevat. Viljely niillä voi kuitenkin jatkua, EU-parlamentin neuvottelija, meppi Peter Jahr varmisti perjantaina.

Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr.) ei pidä cap-sopua tarpeeksi kunnianhimoisena.

"Capin ympäristöehdot jäivät heikoiksi. Maataloustuet ilmastotyöhön tulee kohdentua nykyistä paremmin."

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) on eri mieltä. Jäsenmaiden maatalousministerit tapaavat maanantaina Luxembourgissa keskustellakseen tuoreesta sovusta.

”Kannattava ruoantuotanto Suomessa voi jatkua samalla, kun otetaan harppaus ympäristö- ja ilmastoasioissa. Cap luo vakaan näkymän nuorille viljelijöille tulevaan ja rahoitus on turvattu. Seuraavaksi vauhdilla kotimaan toimeenpanoon byrokratiaa välttäen”, Leppä viestitti.

Uusina asioina cap-politiikassa ovat niin kutsuttu sosiaalinen ehdollisuus sekä tukien reilumpi kohdentaminen. Jatkossa jäsenmaiden saamista suorista tuista kymmenen prosenttia tulee jakaa pienille ja keskisuurille tiloille.

Lisäksi maiden tulee noudattaa tiettyjä työlainsäädäntöjä, jotta maataloustukivirrat rullaisivat. Uudistus tarkoittaisi käytännössä, että jos jäsenmaa ei noudattaisi unionin työlainsäädäntöjä, maan saamat tuet menisivät jäähylle.

"Uuteen maatalouspolitiikkaan tulee entistä enemmän läpinäkyvyyttä, jolla ehkäistä tukipetoksia", EU-parlamentaarikko Ulrika Müller sanoo.

MTK muistuttaa, että monet yksityiskohdat ovat kansallisesti vielä avoinna. "Hyvää uudistuksessa on se, että joustavuutta on sen verran, että järkevä kansallinen ohjelma on mahdollinen. Jo tällä hetkellä Suomessa käytetään uuden capin tavoitteita suurempi osuus ilmasto- ja ympäristötoimiin", järjestö tiedottaa.

Puheenjohtaja Juha Marttila kritisoi, että maatalouspolitiikan yksinkertaistamisen ja byrokratian karsimisen tavoitteet näyttävät jäävän toteutumatta.

"Odotamme, että ministeri Leppä johtaa kansallista valmistelua niin, että maatalousyrittäjillä on mahdollisuus kannattavaan tuotantoon sekä ilmasto- ja ympäristöhaasteisiin vastaamiseen markkinoilla", Marttila painottaa.