Yellowstonen kansallispuisto vaihtui karhukojuun Suomussalmella – Nuoret aikuiset löysivät Kainuun matkakohteeksi

Suopotkupallon idean ymmärtää vasta, kun uppoaa suohon, kertovat järjestäjät. Tapahtumaa varten tarvitaan runsaasti pitkospuita, joita korjataan vuosittain. Kuva: Terhi Torikka

Hiljaisen kansan noin tuhannen variksenpelättimen kaltaisen ihmishahmon joukko on ihmetyttänyt ohikulkijoita Viitostien varrella jo vuodesta 1994. Kuva: Terhi Torikka

Ulkomaisten turistien puuttumista paikkasivat osittain suomalaiset nuoret aikuiset, joita seudulla matkaili selvästi aiempaa enemmän, kertovat yrittäjät.

"Sellaisia 25-30 -vuotiaita, selvästi uusi sukupolvi täällä. Jokukin kertoi reissun Yellowstonen kansallispuistoon peruuntuneen ja vaihtuneen kotimaan matkaan", karhujen katseluun erikoistunutta Hossan karhut -yritystä Suomussalmella pyörittävä Jarmo Heikkinen kertoo.

Positiivista palautetta tuli paljon, ja Heikkinen toivoo kotimaan matkailun saaneen uutta virettä myös tulevaan. "Moni sanoi tulevansa uudestaan ja suosittelevansa elämyksiä kavereillekin."

Nuoret aikuiset näkyivät myös Hiljainen kansa -taideteoksen yhteydessä Niittykahvilaa pitävän Ritva Huttusen asiakaskunnassa.

"Heitä oli syksyllä ruskamatkoilla silmiinpistävän paljon, ja retkeilijöitä."

Kovassa suosiossa oli myös Niittykahvilan yhteydessä sijaitseva heinälato, jossa on mahdollista yöpyä. Kaikkiaan kesä oli vuodesta 1998 toimineen Niittykahvilan paras kautta aikojen.

"Ihan ennätyskesä. Suomalaisia oli järkyttävän paljon liikkeellä ja säätkin suosivat ulkona kahvittelua, johon meillä on tilaa reilusti", Huttunen kertoo.

Kotimaisten matkailijoiden yöpymiset lisääntyivät Kainuussa elokuussa 13 prosenttia, mutta majoitusmyynnin liikevaihto laski silti. Kaikkiaan yöpymiset lisääntyivät prosentilla edellisvuoden elokuusta, ilmenee Kainuun liiton teettämästä selvityksestä. Tammi-elokuun aikana kotimaisten yöpymisten määrä Kainuussa oli runsaat 10 prosenttia alempi kuin vuotta aiemmin ja majoituksen tuomat tulot vähenivät maakunnassa 7,6 miljoonalla eurolla edellisestä vuodesta.

Hossan karhuissa kokonaiskävijämäärä jäi suomalaisten kotimaan innostuksesta huolimatta toukokuusta elokuun puoliväliin ulottuvan kauden aikana runsaaseen 300 asiakkaaseen, mikä on noin puolet tavoitteesta. Myös muut alan yritykset kertovat asiakasmäärien tippuneen rajusti, kun ulkomaalaiset matkailijat lähes kaikki jäivät tulematta. Joissain asiakasmäärä putosi jopa 70 prosenttia. Yöpymisiä vähentää myös se, että kotimaisten villieläinturistien viipymät ovat keskimäärin lyhyempiä kuin ulkomaisten.

Hossan karhuissa talvikaudelle suunnitellut ahmojen ja kotkien katselut jäävät varmasti vähälle, sillä tuote oli suunnattu lähinnä ulkomaalaisille turisteille. Heikkinen on kuitenkin kuluneeseen vuoteen melko tyytyväinen.

"Onneksi sulkuaika tuli keväällä, keskikesään osuessa se olisi ollut huomattavasti pahempi koko seudulle."

Heikkinen perheineen pitää myös kyläkauppa Ruhtinan herkkukoria. Siellä kesä oli hieman tavallista vilkkaampi ja keväällä kylän väki käytti runsaasti oman kaupan palveluita. Syksyllä asiakaskuntaa lisää hirvenmetsästyssesonki, ja Heikkinenkin järjestää metsästysmatkoja. Ajatukset liikkuvat kuitenkin jo osin ensi kesässä.

"Toive tietysti on, että tilanne kesäksi korjaantuu. Epäilen kuitenkin, että korona vaikuttaa ihmisten ulkomaanmatkailuun vielä useamman vuoden", Heikkinen pohtii.

Suopotkupallon MM-kisoja isännöivä Hyrynsalmen kunta koki kovan iskun, kun tapahtuma monien muiden tavoin peruttiin tältä vuodelta. Kansainvälinen tapahtuma tuo kuntaan vuosittain tuloja noin puoli miljoonaa euroa ja saman verran muualle maakuntaan.

Pääjärjestelyistä vastaavat kunta ja Ukkohallan matkailukeskus. Tapahtumapaikalle Hyrynsalmen Vuorisuolle on rakennettu kisoja varten 22 suokentän areena, jossa on lisäksi suuri määrä pitkospuita sekä saunat. Alueella on myös tilava vip-sauna. Käyttöaste on toistaiseksi alhainen, mutta käynnissä olevan Leader-rahoitteisen Eräilystä elinvoimaa -hankkeen kautta alueelle pyritään lisäämään esimerkiksi ohjelmapalveluja ryhmille, kertoo projektikoordinaattori Eeva-Liisa Kemppainen. Esimerkiksi suolle vievä tiestö on jo ralliautoilukäytössä talvella.

"Mahdollisuuksia on paljon ja katseet jo ensi kesässä."