Laatumännyn sahaaja elää kädestä suuhun
Lopullisesti tukin laatu selviää vasta halkaistuna. Jaakko Pankakoski huolehtii, että joka tukki saa arvoisensa kohtelun. Jaana Kankaanpää Kuva: Viestilehtien arkistoLOPPI (MT)
On perjantai-iltapäivä. Viikon viimeiset tukit odottavat kuorittuina pääsyään Lopen Rakennuspuun kaksiteräisen vannesahan käsittelyyn.
Maanantaina sahattavista puista ei ole vielä tietoa, kertoo männyn erikoistyviä sahaavan yrityksen toimitusjohtaja Tommi Kurki.
”Elämme kädestä suuhun tukin saatavuudessa”, mies toteaa.
Lopen Rakennuspuu sahaa vuodessa 10 000 tukkia. Niistä yritys ammentaa 1,7 miljoonan euron liikevaihdon. Työntekijöitä on 18.
Sahaus toimii täysin eri periaatteella kuin suurilla sahoilla: nopean massatuotannon sijaan työntekijät hakevat laatua. Joka tukki sahataan eri tavalla sen mukaan, mitä siitä saadaan. Vasta halkaistusta puusta näkee lopullisesti, mihin siitä on.
Lopputuotteina syntyy muun muassa lähes oksatonta sisustuspaneelia, lattialautaa, listoja ja puusepänpuuta.
Loppilaisten tukkipulaan on kaksi syytä.
Ensinnäkin huippulaatuisia puita on harvassa. Tikkusuoran männyn pitää olla karsiutunut korkealle asti. Sen jälkeen puun pitää olla kasvanut paksuutta vuosikymmeniä niin, että oksien paikkaa on mahdoton havaita päältä. Vuosilusto ei saa olla kahta kolmea milliä paksumpi. Tukin minimiläpimitta on 26 senttiä.
Yhtiön laatuohjeen mukaan erikoistyvi saadaan yleensä puusta, jonka toinenkin tukki on lähes oksaton. Sellaisia puita kasvaa vanhan metsän siimeksessä.
Tukin pituuden suhteen Lopen Rakennuspuu on armelias ostaja. Laadukas 3,1-metrinenkin kelpaa.
Yhtiö haluaa tukkinsa metsurien kaatamana. Hakkuukoneen rullien piikit uppoavat jopa sentin syvyyteen, mikä haaskaa kaikkein arvokkainta puun osaa.
Puuta säästävää teknologiaa olisi, mutta se ei ole juuri levinnyt.
”Ruotsissa ajetaan toisenlaisilla teloilla. Siellä teollisuus on huomannut, että muuten tulee enemmän haketta”, toteaa yhtiön perustajasukupolveen kuuluva Markku Tuomenoja. Hänen päätyötään on puunhankinta.
Toinen syy puun huonoon saatavuuteen on kilpailu.
Pieni erikoissaha ei voi ostaa koko leimikkoa eikä edes yksittäisiä puita kokonaan, koska vain tyvet kelpaavat. Osa suurista puun ostajista hankaloittaa Lopen Rakennuspuun hankintaa kieltäytymällä leimikoista, joista laatutyvet erotellaan.
”Se on meidän suurin ongelma. Jos isäntä tai metsänhoitoyhdistys ei ole tiukkana, jäämme nuolemaan näppejämme”, Tuomenoja sanoo.
Kurjen mielestä suurten kilpailijoiden toiminta on tarpeetonta kiusantekoa. Osa niistä ”jauhaa sisäfileetä jauhelihan joukkoon”, eli tuottaa tavallista sahatavaraa arvotukeista.
Lopen Rakennuspuu ei suinkaan ryöstä kaikkea laatupuuta leimikoista, Kurki huomauttaa.
Sahan pihalla on nytkin pino järeää välitukkia, jota yritys toisinaan joutuu ostamaan kaupan kylkiäisenä. Tavallinen saha saisi tukeista A-luokan lankkua ja lautaa, mutta Lopen Rakennuspuun tuotteiksi laatu ei riitä.
Vannesahalla lankun ja laudan tuotanto välitukeista taas tuottaa tappiota, koska toiminta on liian hidasta, Kurki selittää.
Erikoistyven hinta Lopen rakennuspuun pihalle tuotuna on reilut 100 euroa kuutiometriltä. Jos hankintaketju on tehokas, metsänomistajakin saa vaivannäöstä kunnon korvauksen.
Loppilaisten tärkeimmiksi yhteistyökumppaneiksi ovat päätyneet tietyt metsänhoitoyhdistykset, joiden korjuupalvelu on oppinut laatupuun erotteluun. Saha ostaa tukkeja kaukaa Pirkanmaata ja Itä-Suomea myöten.
Tuomenojaa huolestuttaa tulevaisuuden puun saanti. Yhä useampi tukkileimikko on peräisin hoidetusta metsästä. Se tarkoittaa, että puut ovat varttuneet liian harvassa ja nopeasti tuottaakseen puusepänlaatuista puuta.
Tuomenoja toivoo, että markkinoille tulisi pystykarsittujen metsien tukkia. Pystykarsintaa on tuettu vuosikymmenet. Vanhojen työmäärätilastojen mukaan puuta pitäisi riittää yllin kyllin.
Kysyntää korkealaatuiselle puutavaralle on, Kurki vakuuttaa.
Oksattomuus on virheettömän maalausjäljen edellytys. Vaikka raaka-aine on arvokasta, oksattoman paneeliseinän hinta on kilpailukykyinen kaakeleihin ja tapetteihin verrattuna.
HENRIK SCHÄFER
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
