Myrkkykasvi jalostettiin syömä-kelpoiseksi
Erilaisia lupiinilajeja on viljelty jo tuhansien vuosien ajan eri puolilla maapalloa, mutta lupiinin sisältämät myrkylliset ja karvaat alkaloidit ovat tehneet kasvista hankalan.
Lupiinin jalostamista tutkinut venäläinen professori D. I. Prjanišnikov vertasi kasvia ”tynnyrilliseen hunajaa, jossa on lusikallinen tervaa”. Siksi kasvia viljeltiin 1900-luvun alussa lähinnä maanparannuskasvina, jonka sato jätettiin lannoittamaan peltoa.
Vasta 1920-luvun lopulla saksalainen Reinhold von Sengbusch onnistui jalostamaan makeita, myrkyttömiä lajikkeita. Myöhemmin australialaiset jalostivat kasvia määrätietoisesti edelleen.
Lapualainen maanviljelijä Jussi Talvitie on kokeillut muutaman vuoden ajan sinilupiinin viljelyä.
”Sinilupiini on omanlaisensa kasvi. Se vaatii kevyen hiekkamaan, sellaisen perunamaan. Sinilupiini on poikkeuksellinen, sillä se viihtyy happamassa maassa”, Talvitie luonnehtii.
Tänä vuonna lupiini sai jäädä väliin. Ensi vuonna Talvitie kylvää sitä taas, jos säät sallivat. Sinilupiini vaatii melko pitkän, noin sadan päivän mittaisen kasvukauden.
Talvitie arvostaa lupiinin ominaisuuksia viljatilan välikasvina. Välikasvi tuo vaihtelua viljelyyn. Sekä pellolle että viljakasvien terveydelle tekee hyvää, ettei samaa kasvia viljellä tauotta vuodesta toiseen samalla paikalla.
Sinilupiini sitoo ilmasta typpeä maaperään. Se kasvattaa pitkän paalujuuren, joka imuroi ravinteita pellon uumenista pintaan. Ja satoakin kasvi antaa, vieläpä tärkeää satoa, josta Suomessa on pula.
Talvitien lupiininsiemenet päätyvät läheisen karjatilan rehuksi ja ihmisravinnoksi lammilaisen Palkuaisen tempe-tuotteisiin.
”Se on valkuaiskasvi. Suomen valkuaisomavaraisuus on vain 16 prosenttia. Varsinkin luomupuolella valkuaisesta tulee puute parin vuoden sisällä”, Talvitie uskoo.
Valkuaispula johtuu soijan saatavuudesta. Soijavalmisteita syötetään yleisesti valkuaisrehuna kotieläimille. Yhä suurempi osa maailman soijasadosta on kuitenkin geenimuunneltua, eikä geenimuunneltua rehua ole haluttu Suomessa syöttää naudoille.
Luomussa muuntogeenisten kasvien käyttö on kielletty kokonaan.
HENRIK SCHÄFER
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
